HUOM! ÄLÄ KOSKAAN MENE JUNARADALLE!!! Kätkö ei ole sielä Ole muutenkin varovainen etsiessäsi. Kivet voivat olla sateella liukkaita.
ATTENTION! NEVER GO TO THE RAILWAY TRACK!!! Cache is not over there. Be careful when searching. Rocks can be slipery in the rain.
Tämä kätkösarja esittelee padottua Tengeliönjokea voimalaitoksineen. Kätkösarjaan kuuluuvat seuraavat geokätköt:
Virtaa Tengeliönjoki #0 Kuuroskosken pohjapato
Virtaa Tengeliönjoki #1 Haapakosken voimalaitos
Virtaa Tengeliönjoki #2 Portimokosken voimalaitos
Virtaa Tengeliönjoki #? Tie siirtyy
Lisää työn alla... 🙂
Kätkön ympäristön maisema muuttuu kovasti eri vuorokaudenaikoina ja eri päivinä. Säännösteltyyn jokeen kuuluu veden korkeuden muutokset. Kun vesivoimalaitoksella tuotetaan sähköä, vettä päästetään virtaamaan patoaltaasta patokanavaa pitkin turbiinien läpi jokeen. Kun vesisähköntuotantoa ei taas tarvita esim. tuulisella säällä tuulivoimaloiden pyöriessä tai ihmisten kuluttaessa vähemmän vaikkapa yöaikaan, pysäytetään voimalaitoksella turbiinit ja lunkat, joista vesi kulkee suljetaan. Silloin vettä ei enää juurikaan virtaa joessa.
Vesivoimalat toimivat säätövoimana sähköntuotannossa, eikä niitä tällä hetkellä pystytä kokonaan korvaamaan muilla uusiutuvilla energiantuotantomuodoilla. Vesivoimaloille on annettu noudatettavaksi ohjearvot, joissa määrätään joen vuorokausivirtaaman alaraja (m3/s). Rajansa on toki myös voimalaitoksen yläpuolisella patoaltaana toimivan järven tilavuudella eli säännöstelykorkeudella.
Kuuroskosken rautatiesillan pohjoispuolella voit nähdä Kuuroskosken pohjapadon, jolla yritetään pienentää vedensäännöstelyn haittoja Portimokosken voimalaitoksen ja tämän pohjapadon välisellä jokiosuudella. Kaikesta huolimatta veden korkeus ja virtaama joessa vaihtelee paljon, mikä aiheuttaa haittaa asukkaille joen virkistyskäyttöön (kalastus, veneily, uiminen jne.). Veden säännöstelystä on haittaa myös vesilintujen pesinnälle sekä kalojen luonnolliselle nousulle virtaa ylös ja kutemisen onnistumiselle rannoilla. Veden humppaamisen korkeammalla ja taas laskemisen on todettu aiheuttavan myös veden samentumista, kun rannan aineksia kulkeutuu jokeen. Tengeliönjoen alajuoksu Tornionjoen suulta Portimojärvelle asti on määritelty kuuluvaksi voimakkaasti muutettuihin vesistöihin.
Kuuroskosken pohjapadossa on veneenvetoluiska. Veden ollessa matalalla, myös pohjapato katkaisee mereltä Tornionjokea pitkin sivujokeen kutemaan haluavien vaelluskalojen reitin. Saman aiheuttaa veden patoaminen Portimojärven säännöstelyaltaaseen. Vaelluskalat eivät nouse Tengeliönjoessa ilman niitä houkuttelevaa riittävää veden virtaamista.
-------------------
Tengeliönjoki on yksi Tornionjoen suurista sivujoista. Tengeliönjoki saa alkunsa Miekojärveltä ja yhtyy Tornionjokeen Aavasaksan länsipuolella. Joki kiertää kauniisti Aavasaksan ja on rantansa taloineen sekä viljeltyine peltoineen oleellinen osa vaaran laelta aukeavaa kansallismaisemaa.
Tengeliönjoki ja sen järvien ketju muodostavat yhdessä mutkittelevan pääuoman, jolla on pituutta 51 kilometriä. Joen valuma-alueen pinta-ala on 3 117,69 km2.
Tengeliönjoen valuma-alueella on kolme voimalaitosta, joista Portimokosken voimalaitos sijoittuu Tengeliönjoen alajuoksulle, Kaaranneskosken voimalaitos Vietosen ja Miekojärven väliin sekä Jolmankosken voimalaitos Vietosen ja Raanujärven väliin. Tengeliönjoki valjastettiin vesivoimakäyttöön vuonna 1923, kun vanhalta puusillaltakin hyvin näkyvä vanha Haapakosken voimalaitos rakennettiin joen alajuoksulle. Vanha voimalaitos on ollut käyttämättömänä siitä asti kun uusi Portimokosken voimalaitos otettiin käyttöön vuonna 1987. Pienvoimaloista Kaaranneskosken voimalaitos on valmistunut 1954 ja Jolmankosken voimalaitos 1955.
Tengeliönjoki on suosittu kalajoki, vaikka sen alajuoksulle rakennettu käytöstä poistettu Haapakosken voimalaitos ja nykyinen Portimokosken voimalaitos estävätkin vaelluskalojen nousun Tornionjoesta Portimojärveen ja siitä jokea pitkin yläjuoksulle. Saaliskaloja ovat muun muassa hauki ja ahven sekä istutetut taimen, siika ja harjus. Vesioikeuden määrämillä velvoiteistutuksilla korvataan hiukan menetettyjä luonnonkalakantoja. Istutuksissa on käytetty siian ja harjuksen poikasia sekä pohja- ja vaellussiian, harjuksen ja taimenen yksivuotiasia yksilöitä.
Tengeliönjoella odotetaan vaelluskalakantojen elvyttämistä avaamalla kalojen nousulle kalateitä. Arvostetut luonnonkalat joessa tulevat tuomaan Tengeliönjokivarteen asutusta ja elinvoimaa matkailun sekä muun yritystoiminnan muodossa. Se päivä on jo lähellä.