Helppo kätkö omalla tavallaan kauniissa paikassa. Tämä kätkö sijaitsee Portimokosken voimlaitoksen kanavatien varressa. Maisemat avautuvat avarana joka suuntaan ja voimalaitos Aavasaksan edessä luo erikoisen näkymän. Tie on paikallisten suosima lenkkipaikka
Tämä kätkösarja esittelee padottua Tengeliönjokea voimalaitoksineen. Kätkösarjaan kuuluuvat seuraavat geokätköt:
Virtaa Tengeliönjoki #0 Kuuroskosken pohjapato
Virtaa Tengeliönjoki #1 Haapakosken voimalaitos
Virtaa Tengeliönjoki #2 Portimokosken voimalaitos
Virtaa Tengeliönjoki #? Tie siirtyy
Lisää työn alla... 🙂
Portimokosken voimalaitoksen putouskorkeus on 16,5 metriä ja teho 10,5 MW. Voimalan rakennustyöt käynnistyivät syyskuussa 1985. Voimala otettiin käyttöön vuonna 1987. Uudella voimalalla oli tarkoitus tuottaa entistä enemmän sähköä. Jotta tehojen lisäämistä edellytävää joen putouskorkeutta saatiin kasvatettua huomattavasti, tehtiin Tengeliönjoen vedenjuoksutukseen suuria muutoksia.
Haapakoskessa ollut vanha pato jätettiin paikalleen, mutta Portimokosken niskalle rakennettiin joen poikki uusi pato, jolla alettiin säännöstellä Portimojärven vedenpintaa. Tuolta padolta lähtemään rakennettiin noin 4km pitkä ja 30m leveä ns. yläkanava, johon suurin osa Tengeliönjoen yläpuolisesta vedestä nyt ohjataan. Oikeaan alkuperäiseen jokeen eli niin sanottuun vanhaan uomaan ohijuoksutetaan vettä lupaehtojen mukaan kesäaikana vähintään 2 m³/s ja muulloin vähintään 0,5 m³/s.
Voimalaitoksen turbiinirakennus sijaitsee yläkanavan päässä noin 200 metrin etäisyydellä vanhasta Haapakosken voimalarakennuksista. Vesi virtaa voimalaitoksen jälkeen 250 metriä pitkään kaivettuun kanavaan, jonka jälkeen se laskee Haapakosken alapuoliseen suvantoon ja siitä edelleen Aavasaksanvaaran kiertäen Tornionjokeen.
Portimokosken voimalaitos oli Suomen viimeinen voimalaitos, jolle myönnettiin lupa tällaiseen rakennettuun ohituskanavaan, jolla saadaan keinotekoisesti tehtyä putouskorkeutta lisää. Seuraukset vedenohjaamisen pois oikeasta jokiuomasta Tengeliönjoen rannalla asuville asukkaille ja luonnolle ovat olleet haitallisemmat, kun entisessä Haapakosken voimalaitoksessa, mikä hyödynsi joen vesivoimaa luonnollisemmin.
Ainoa asukkaiden kannalta positiivinen asia ratkaisussa on, että alkuperäinen Tengeliönjoen alajuoksu on säilynyt ruoppaamattomana. Mahdollisuudet vaelluskalojen palauttamiselle jokeen kalateiden rakentamisen ja vanhan uoman virtaamaa nostamalla ovat olemassa.
-------------------
Tengeliönjoki on yksi Tornionjoen suurista sivujoista. Tengeliönjoki saa alkunsa Miekojärveltä ja yhtyy Tornionjokeen Aavasaksan länsipuolella. Joki kiertää kauniisti Aavasaksan ja on rantansa taloineen sekä viljeltyine peltoineen oleellinen osa vaaran laelta aukeavaa kansallismaisemaa.
Tengeliönjoki ja sen järvien ketju muodostavat yhdessä mutkittelevan pääuoman, jolla on pituutta 51 kilometriä. Joen valuma-alueen pinta-ala on 3 117,69 km2.
Tengeliönjoen valuma-alueella on kolme voimalaitosta, joista Portimokosken voimalaitos sijoittuu Tengeliönjoen alajuoksulle, Kaaranneskosken voimalaitos Vietosen ja Miekojärven väliin sekä Jolmankosken voimalaitos Vietosen ja Raanujärven väliin. Tengeliönjoki valjastettiin vesivoimakäyttöön vuonna 1923, kun vanhalta puusillaltakin hyvin näkyvä vanha Haapakosken voimalaitos rakennettiin joen alajuoksulle. Vanha voimalaitos on ollut käyttämättömänä siitä asti kun uusi Portimokosken voimalaitos otettiin käyttöön vuonna 1987. Pienvoimaloista Kaaranneskosken voimalaitos on valmistunut 1954 ja Jolmankosken voimalaitos 1955.
Tengeliönjoki on suosittu kalajoki, vaikka sen alajuoksulle rakennettu käytöstä poistettu Haapakosken voimalaitos ja nykyinen Portimokosken voimalaitos estävätkin vaelluskalojen nousun Tornionjoesta Portimojärveen ja siitä jokea pitkin yläjuoksulle. Saaliskaloja ovat muun muassa hauki ja ahven sekä istutetut taimen, siika ja harjus. Vesioikeuden määrämillä velvoiteistutuksilla korvataan hiukan menetettyjä luonnonkalakantoja. Istutuksissa on käytetty siian ja harjuksen poikasia sekä pohja- ja vaellussiian, harjuksen ja taimenen yksivuotiasia yksilöitä.
Tengeliönjoella odotetaan vaelluskalakantojen elvyttämistä avaamalla kalojen nousulle kalateitä. Arvostetut luonnonkalat joessa tulevat tuomaan Tengeliönjokivarteen asutusta ja elinvoimaa matkailun sekä muun yritystoiminnan muodossa. Se päivä on jo lähellä.