Sääksmäen silta oli kolmen vuosikymmenen ajan Suomen pisin riippusilta. Kun silta 16. lokakuuta 1963 vihittiin, hulmusi sen reunoilla kolmekymmentä siniristilippua ja juhlavaa tilaisuutta oli todistamassa tuhatpäinen yleisöjoukko.
Aluksi Uittamon sillan nimisenä kulkeneen Sääksmäen sillan ja sille johtavan puolitoista kilometriä pitkän pengertien rakentaminen oli suuri urakka. Niiden, kuten koko Hämeenlinna – Valkeakoski tieosuuden rakentamiseen käytettiin osin vankityövoimaa. Valkeakoski-Tampere-osuus tehtiin työttömyystöinä.
Vankisiirtolat sijoitettiin Kalvolan Kankaantaan ja Sääksmäen Uittamon sekä Vallon kyliin.
Uittamon vankisiirtola pystytettiin Paavo ja Aatto Alfthanin omistamalta tilalta vuokratulle alueelle, jonne tuotiin parakit 120 vangille, toimistot, muonittajien majoitustilat, korjaamo, kellari sekä varasto- ja liiterirakennukset. Uudenlaisissa vankisiirtoloissa ei ollut kiinteää vartiointia ja työstä maksettiin palkkaa.
Silta ja sen kautta kulkenut 3-tie yhdistivät Etelä-Suomen muuhun maahan. Myös asiointi nyt jo entisen Sääksmäen kunnan eri puolilla Vanajavettä olleiden osien, Kirkonpuolen ja Saarioispuolen. välillä helpottui. Ennen siltaa Saarioispuolella asuneet pääsivät muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan kirkkoonsa tai asioimaan kunnantalolle vain sulan veden ja jäiden aikaan. Rospuuttoaikana matka jouduttiin tekemään maanteitse Toijalan, Konhon ja Valkeakosken kautta. Matkaa kertyi noin 36 kilometriä.
Lähde: Akaan Seutu