Alajoki mutkittelee Simolan ja Vainikkalan kylien välillä Lappeenrannassa.

Joki polveilee syvällä uomassaan metsän siimeksessä, virtaa avoimien peltomaisemien halki tasaisen rauhallissti tai koskipaikoissa iloisesti kuohuen. Joen monimuotoisuus ja luonnonkauneus houkuttelee melomaan tai patikoimaan jokivartta pitkin laavulta laavulle. 

#1 KUUSI          60

Kuusi on metsäpuista viimeisin tulokas jääkauden jälkeen.

Levinneisyys

Kuusi kasvaa Pohjois-Euroopan havumetsävyöhykkeellä. Kuusi viihtyy lähes koko Suomessa. Ainoat alueet, joilla Suomessa ei kasva kuusta ovat havupuurajan yläpuoliset tunturit. Se on toiseksi yleisin puulaji metsissämme, noin 36 % puustosta on kuusta.

Kasvupaikka

• Kuusi kaipaa varjoisaa kasvupaikkaa ja on nuorena hallanarka laji.

• Kasvupaikaksi sopii tuore ja runsasravinteinen mustikkatyypin kangasmetsä tai lehto.

• Se on altis kuivuuden, myrskyjen, ilmansaasteiden ja lahon aiheuttamille vaurioille.

• Kuusi kasvaa hyvälaatuiseksi puuraaka-aineeksi köyhällä kasvupaikalla riittävän tiheässä, jolloin kuusen runkoon syntyy vähemmän oksia.

Kasvutapa

• Kuusi on ainavihanta puu, jonka latvus on leveähkö ja kartiomainen.

• Kuusi saattaa kasvaa jopa 40 metriä pitkäksi ja jopa metrin paksuiseksi. Sen runko on harmaa tai ruskea sekä pinnaltaan karhea.

• Laadukkaan kuusen runko on suora, haaraton ja tyvestä karsiutunut tai ohut oksainen. Rungon pitää olla sileä eikä siinä saa olla pihkavuotoja.

• Laadukkaan tyvitukin paksuus on rinnankorkeudelta vähintään 30 cm.

• Juuristo on melko pinnallinen, minkä vuoksi kuusikot ovat alttiita myrskytuhoille.

• Suomalaisella kuusella on useita alalajeja, kuten Pohjois-Suomessa elävä siperiankuusi (Picea abies subsp. obovata), jonka latvus on kapeampi kuin tavallisella kuusella.