Alajoki mutkittelee Simolan ja Vainikkalan kylien välillä Lappeenrannassa.
Joki polveilee syvällä uomassaan metsän siimeksessä, virtaa avoimien peltomaisemien halki tasaisen rauhallissti tai koskipaikoissa iloisesti kuohuen. Joen monimuotoisuus ja luonnonkauneus houkuttelee melomaan tai patikoimaan jokivartta pitkin laavulta laavulle.
#2 MÄNTY 560
Maapallolla kasvaa noin 100 mäntylajia, joista vain yksi kasvaa Suomessa luonnonvaraisena. Suomen metsät ovat mäntyvaltaisia, puustosta 44% on mäntyä.
Levinneisyys
Mänty on levinnyt lähes koko Eurooppaan ja laajalle Siperiaan. Se ei kuitenkaan kasva mereisillä eikä aivan pohjoisilla alueilla Euroopassa. Mänty on vallannut lähes koko Suomen kasvualueekseen.
Kasvupaikka
-
Mänty on nykyään kuusen ohella tärkein metsäpuulaji.
-
Se viihtyy kuivissa ja tuoreissa kangasmetsissä eikä ole tarkka kasvupaikan ravinteikkuuden suhteen, tärkeämpää on riittävä valon saanti.
-
Mänty kehittyy parhaiten savisilla moreenimailla, mutta kasvaa myös kivikkoisilla ja karuilla mailla sekä turvemailla.
-
Rehevimmillä alueilla mänty kasvaa heikkolaatuiseksi ja häviää kilpailussa elintilasta lehtipuille.
-
Puusepänteollisuuden kannalta laadukkain mäntypuu kasvaa puolukkatyypin- kankailla, karuilla soilla tai tiheissä sekametsissä.
-
Se viihtyy hyvin myös tiheässä sekametsässä mustikkatyypin kankailla.
Kasvutapa
-
Mänty on ainavihanta puu, jonka runko on juuresta tummanruskea ja ylempänä punertavan-ruskea.
-
Puu saattaa kasvaa lähes 40 metriä pitkäksi, satoja vuosia vanhaksi.
-
Mänty on myrskynkestävä paalujuurensa ansiosta.
-
Tervarososienen aiheuttaman tervasesiintymän tunnistaa puun kuolleesta, luurankomaisesta latvasta.
