Alajoki mutkittelee Simolan ja Vainikkalan kylien välillä Lappeenrannassa.

Joki polveilee syvällä uomassaan metsän siimeksessä, virtaa avoimien peltomaisemien halki tasaisen rauhallissti tai koskipaikoissa iloisesti kuohuen. Joen monimuotoisuus ja luonnonkauneus houkuttelee melomaan tai patikoimaan jokivartta pitkin laavulta laavulle. 

#3 PIHLAJA           20

Pihlaja on esi-isiemme pyhä puu, jonka kaatamisen pelättiin tuovan huonoa onnea.

Levinneisyys

Pihlaja on levinnyt luonnonvaraisesi kasviksi halki Euroopan ja se on yleinen kasvi myös Aasiassa. Se kasvaa yleisesti koko Suomessa, aina pohjoisen puurajalle asti. Suomessa kasvaa myös Sorbus hybrida eli suomenpihlaja ja Sorbus intermedia eli ruotsinpihlaja. Niitä tapaa Lounais-Suomessa.

Kasvupaikka

• Pihlaja viihtyy multavilla mailla, jossa on kuivaa tai kosteaa, esim. lehdoissa, kangasmetsissä, korvissa tai rannoilla ja kalliojyrkänteillä.

• Se vaatii paljon valoa.

• Suotuisalla kasvupaikalla pihlaja on nopeakasvuinen, mutta vanhemmiten se on hidaskasvuinen.

• Pihlajalla on laaja juuristo, joka tekee helposti kantovesoja. Juuristonsa ansiosta se on myrskynkestävä.

Kasvutapa

• Pihlaja saattaa kasvaa jopa 20 metriä pitkäksi yksittäispuuksi.

• Suorarunkoiseksi ja karsiutuneeksi pihlajan saa kasvattamalla sitä riittävän tiheässä joko seka- tai pihlajametsikössä.

• Pihlajan taimet kasvavat aluksi nopeasti, mutta puu jää usein pienikokoiseksi.

• Suuria ja yksirunkoisia pihlajia tapaa harvinaisina parhailla kasvupaikoilla.

• Se haaroittuu helposti ja kasvaa usein monen ohuen rungon muodostamana pensaana.

• Kestävyytensä, lehvästönsä, kukkiensa ja marjojensa ansiosta pihlaja on suosittu puu puistokäytävien varsilla.

• Pihlajat risteytyvät helposti, joten erilaisia lajikkeiden välimuotoja on paljon.

• Se kestää karsintaa ja siitä saakin karsimalla sahatavaraksi kelpaavaa puuta.

• Laadukas pihlajatukki on karsiutunut kolmen metrin korkeuteen. Se on suora ja rinnankorkeusläpimitaltaan yli 20 cm.