Alajoki mutkittelee Simolan ja Vainikkalan kylien välillä Lappeenrannassa.

Joki polveilee syvällä uomassaan metsän siimeksessä, virtaa avoimien peltomaisemien halki tasaisen rauhallissti tai koskipaikoissa iloisesti kuohuen. Joen monimuotoisuus ja luonnonkauneus houkuttelee melomaan tai patikoimaan jokivartta pitkin laavulta laavulle. 

#4 RAUDUSKOIVU          430

Valkorunkoista rauduskoivua pidetään Suomen kansallispuuna.

Levinneisyys

Rauduskoivu kasvaa lähes koko Euroopan alueella. Pioneeripuulajina koivu on levinnyt lähes koko Suomeen. Se kasvaa Suomessa aina Kittilän korkeudelle saakka. Visakoivu (B. pendula var. carelica) on arvokkain Suomessa kasvava puu. Tämä rauduskoivun erikoismuoto kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Euroopassa.

Kasvupaikka

• Rauduskoivu viihtyy parhaiten kivennäisperäisillä, kuivilla tai tuoreilla metsämailla, missä on liikkuvaa pohjavettä.

• Rauduskoivun muunnoksia ovat visa- ja loimukoivut, sekä erilaiset liuskalehtilajikkeet.

• Vanhoissa sekametsissä syntyy loimukoivua, jonka tunnistaa aaltoilevasta ja vahvasta kaarnasta rungon tyvessä.

• Loimukoivu on kuitenkin suhteellisen harvinaista.

• Se kestää hyvin ilmansaasteita, mutta tarvitsee paljon valoa.

• Koivu on myrskynkestävä, koska sillä on paksu ja muhkurainen pääjuuri, joka on voimakkaasti haarautunut.

• Koivulla on myös maaperää parantavia ominaisuuksia

Kasvutapa

• Rauduskoivu on yksirunkoinen puu, joka kasvaa jopa 30 metrin pituiseksi.

• Koivun runkoa peittää valkoinen tuohi, tyvessä tumma kaarna.

• Laadullisesti paras koivun puuaines kasvaa ravinteikkailla, multavilla mailla.

• Sekametsissä ja rinnemailla kasvaa hyvin karsiutuneita oksattomiksi karsiutuneita ja suoria koivuja.

• Koivu on kaadettava täysikasvuisena mahdollisimman nopeasti, ettei sen laatu heikkene etenevän lahon takia.

• Laadukas koivutukki on suora, karsiutunut ja rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 25 cm. Rungon pinnan on oltava sileä, siinä ei saa olla pakkashalkeamia eikä tyvilahoa.