Lievestuore ja Lipeälampi - surullisen kuuluisa ymäristökatastrofi alkoi muodostua jo vuonna 1935 kun läheinen sellutehdas loppusijoitti lipeäjätteensä Koivusuolle - tuolloin täysin luvallisesti. Lipeälammesta muodostui vuosien saatossa löyhkäävä järvi; ohiajavat autoilijat tiesivät jo lähestyessään veivata ikkunat kiinni hajuhaittojen minimoimiseksi. Suurempi ongelma oli kuitenkin valumavesien aiheuttama lähiseudun järvien ja maaperän saastuminen.
1980-luvulla mittavat puhdistustyöt aloitettiin. Lammesta pumpattiin vesi pois, puhdistamoon, mutta saastuneesta maaperästä liukeni edelleen runsaasti myrkkyjä tyhjään kuoppaan kertyneiden valuma- ja sulamisvesien sekaan. 1990-luvulla paikalle tuotiin biologinen puhdistuslaitteisto ja puhdistettu vesi johdettiin Vaajakoskeen. Samalla lammen painaumaa alettiin täyttää maa-aineksilla.
Nykyisin lammen alue on kuiva ja pikkuhiljaa saamassa kasvipeitettä. Saastuminen oli kuitenkin niin kokonaisvaltaista että vieläkin kosteilla keleillä saattaa nenäänsä saada häivähdyksen täällä vallinneesta ominaishajusta. Lammen alapuolisissa vesistöissä ja maaperässä saattaa olla edelleen laatupoikkeamia joita tutkitaan ja seurataan.
Tänä päivänä alue on ulkoilijoiden ja kuntoilijoiden käytössä. 3km mittainen valaistu reitti kiertää Lipeälammen alueen ja sen länsipäässä sijaitsevan ampumaradan. Entisen lammen keskiosaa on käytetty kauko-ohjattavien moottorilennokkien kiitoratana. Alueella on hyvin varusteltu kota, kuntoiluvälineitä sekä näkötorni.
Mene annettuihin koordinaatteihin näkötornille. Katsellessasi maisemia tee samalla laskelmia:
- A: Näkötormin maahan juntattujen kannatintolppien määrä (portaiden maan tasalla olevan askelman "tolppia" ei lasketa)
- B: Monellako sivulla ylätasanteella on penkit?
- C: Portaiden ulkosivulla, vinossa kaiteen osassa olevien pystylautojen määrä.
Kätkö löytyy seuraavan kaavan mukaan:
N 62° 15.(30A+C) E 26° 7.(160B+A+B+C)