Rautatieyhteyden ja sahojen toiminnan ansiosta Otava oli kasvanut 1920-luvulla ja virisi ajatus omasta kirkosta. Sen hankkimiseksi perustettiin rukoushuoneyhdistys. Tontin kirkolle lahjoittivat Röppään kartanon Kirjalaiset ja varoja kirkkoon hankittiin monin eri keinoin ja saatiin lahjoituksina.
Puuhamies Viktor Topelius oli kuullut, että Terijoella oli myynnissä halpaan hintaan purettavia huviloita. Lähdettiin siis sinne ja ostettiin kolme taloa, jotka kuljetettiin hirsinä rautateitse Otavaan. Kaksi niistä tarvittiin rukoushuoneen rakentamiseen ja kolmannenTopelius osti itselleen mehu- ja viinitehdasta varten. Kyläkirkko rakennettiin suurelta osin talkoovoimin 1927-29. Varsinaisia piirrustuksia ei ollut, vaan muutostyöt suunnitteli Viktor Topelius onnistuen työssään erinomaisesti.
Kirkonkellot soivat ensimmäisen kerran juhannusaattona v. 1929. Toiminta jatkui säännöllisenä vuoteen 1980 saakka. Nykyisin kyläkirkossa pidetään satunnaisesti, lähinnä kesäaikaan, hartaustilaisuuksia, juhlia ja konsertteja.
Otavan kyläkirkossa on monet otavalaiset kastettu, konfirmoitu ja vihitty. 1970-luvulla rakennettiin Kirkonmäelle, kirkkorakennusta kunnioittaen alemmas rinteeseen, seurakuntatalo/toimintakeskus ja kirkon viereen vanhusten rivitaloja.
Kätkö löytyy matalan hangen aikaan.