Isojoki on tunnettu hyvistä lohivesistään ja jopa Kekkonen on täällä käynyt kalassa. Nyt paneudutaan kuitenkin aivan toisenlaisiin vesieläjiin eli raakkuihin.
Raakku eli jokihelmisimpukka on satoja miljoonia vuosia vanha laji, vanhempi kuin Atlantin valtameri ja on elänyt jopa dinosaurusten aikana. Ne voivat elää jopa 200-vuotiaiksi ja viihtyvät vain puhdasvetisissä joissa ja puroissa. Raakut lukeutuvat sekä Suomessa että muualla maailmassa erittäin uhanalaisiin lajeihin ja se rauhoitettiinkin Suomessa ensimmäisenä selkärangattomana vuonna 1955. Virtaavissa vesissä elävää raakkua tavattiin aiemmin lähes koko maassamme, mutta nykyään enää vain noin 120 joessa. Vanhoja simpukoita saattaa löytyä, mutta nuoria simpukoita ei enää ilmesty. Hyvä taimen- ja lohipopulaatio on merkittävä osa raakkujen elämää, sillä ensimmäisetkuukautensa vastasyntyneet raakut viettävät näiden isäntälajien kiduksiin kiinnittyneenä. Aikuisena yksi raakku voi suodattaa vettä jopa 50 litraa päivässä ja siksi ne ovatkin tärkeänä osana jokien hyvinvoinnissa.
Syksyllä 2016 tässä joenmutkassa kävi kuhina, kun sukeltajat kävivät pelastustoimiin poimimassa Isojoen raakkuja "lemmenlomalle" Konneveden tutkimusasemalle elpyyttääkseen kantaa allaskasvatuksen avulla. Nämä raakut olivat noin 50-75-vuotiaita, nuorempia yksilöitä ei ole kartoituksissa enää löytynyt. Vuonna 2018 olikin jo positiivisia tuloksia saatavilla ja lisääntyvyyttä oli havaittavissa elinkelpoisten pikkuraakkujen ilmaantuessa altaisiin, mutta vielä on pitkä matka paluu takaisin kotijokeen.
Kätkön löytääksesi sinun ei tarvitse kastautua jokeen raakkujen pariin vaan sillata laskeutuminen riittää eikä kaiteita tarvitse kollata. Runsaslumisena talvena löytö voi olla hankalaa. Kätkössä ei ole kynää eli BYOB.