Haapaillaan eli kuljetaan hitaasti ja rauhassa. Haetaan vain muutama purkki ja nautitaan erikseen jokaisesta löydetystä. Jotkut puhuvat slow cachingista. Se on kaukana hunttereiden kiivaasta syöksystä purkille. Toivottavasti tästä kätköstä on iloa haapailijoille, joihin itsekin tunnen kuuluvani. Kätkölle pääsee hitaasti tai nopeasti pitkin kävelytietä. Täällä liikkuu runsaasti kävelijöitä ja pyöräilijöitä, joten odota rauhallista hetkeä ennen kätkön hakua.
Lokeja lukiessa tuli tunne, että haapailun syvin olemus ei oikein ole auennut. Jos suuunnitellaan retki luonnon rauhaan ja sitten ollaan siellä luonnon rauhassa, niin ei se mitään haapailua ole, onpahan oikein luontoretki. Mutta jos seisoo nurmikolla Vihdintien ja pyörätien välimaastossa, autoa menee vasemmalta ja pyörää ja lenkkeilijää oikealta ja itse siinä seisoo vaan ja yrittää löytää jotain niin hölmöä kuin pikku kätköpurkin, niin siinä toivottavasti edes jollekin tulee se ihana tunne, että noi muut vaan mennä tohottaa, mutta jotenkin minulla on tässä mahdollisuus ja tilaisuus ja aikaa ihan vaan haapailla - siis jos sen purkin löytäminen ei ole mikään pakko ja haaste vaan ihan muuten vaan on tullut hakemaan sitä. Haasteet tuppaa pilaamaan haapailuhetket ylimääräisellä stressillä. Mutta saa täällä käydä haapailemattakin, joo, tottakai, tervetuloa.
Älä mene Vihdintielle, kätkö ei ole siellä.
Wikipedia:
Haapa (Populus tremula) on 15–30 metrin korkuiseksi kasvava nopeakasvuinen lehtipuu, jonka lehdet värisevät pienessäkin tuulessa. Tahmeat silmut ovat kierteisiä. Lehdet ovat pitkäruotisia ja sijaitsevat kierteisesti pääasiassa lyhytversoissa. Vanhojen lehtien lehtilapa on pyöreähkö, mutkalaitainen tai tylppähampainen, sulkasuoninen, kalju, alhaalta vaaleamman vihreä. Syysväritys vaihtelee punaoranssista loistavan keltaiseen.
Haapa kukkii huhti-kesäkuussa ennen lehtien puhkeamista. Se on kaksikotinen (emi- ja hedekukat eri yksilöissä) ja tuulipölytteinen. Kukinto on 8–18 senttimetrin mittainen norkko; yksittäiset kukat ovat kehättömiä.
Metsähaapa on yksi maailman laajimmilla levinneistä puista. Metsähaapaa tavataan suuressa osassa Eurooppaa, Vähä-, Keski-, Pohjois- ja Itä-Aasiassa. Aasiassa sen levinneisyys ulottuu Japanin pohjoissaarille. Suomessa haapa kasvaa koko maassa. Pohjois-Amerikassa elää samankaltainen laji amerikanhaapa (Populus tremuloides). Metsähaavan ja amerikanhaavan risteymä on hybridihaapa (Populus × wettsteini).
Metsähaapaa pidetään avainlajina, sillä siihen liittyy huomattavasti muita lajeja. Metsähaavan rungoilla kasvaa runsaasti erilaisia päällyskasveja.
Haavan juurakko saattaa olla tuhansia vuosia vanha, vaikka yksittäiset puut elävät harvoin yli sataa vuotta. Kun vanhat rungot kuolevat, juurakosta nousee esiin uusia.