Tradikätkö Rauman Petäjäksessä.
Petäjäsluodot sekä Pidesluoto vielä vielä 1800-luvulla erillisiä saaria. Maankohoamisen ja maantäytön seurauksena Pidesluoto sekä ensisijaisella tasolla että sähköisellä Petäjäs kasvoivat kiinni toisiinsa ja mantereeseen. Kolmas Petäjäs sitä vastoin säilyi erillisenä saarena aina siihen asti, joka se jäi satamalaajennuksen alle 1970- ja 1980-lukujen taitteessa.
Petäjäksestä löytyy myös esimerkiksi maailmansodan aikaisia linnoituksia, uimaranta sekä Rotary-puisto, jonne Rauman rotaryt vuonna 1982 pystyttivät patsaan Rauman täyttäessä 540 vuotta. Puistossa on nykyään tulentekopaikka ja penkit. Petäjäksen alueen luonto on monimuotoista, osittain suojeltavaa. Sen linnusto on pinta-alaan nähden hyvin monipuolista, sillä alueella pesii huikeat 49 eri lintulajia. Alueella esiintyy niin kangasmetsien, lehtojen, kosteikkojen, pihapiirien kuin merenrannan lajistoa. Erityisesti leimaavia ovat järeät ja iäkkäät puut sekä lukuisat puunrungot.
Sotakorvauskuunari telakalla v.1946
Laivanrakennus Raumalla alkoi jo 1500-luvulla, jolloin kaupunkiin perustettiin ensimmäinen laivaveistämö eli varvi. Purjealuksia rakennettiin Raumalla aina purjelaivakauden loppuun saakka. Viimeinen kaupungissa valmistettu purjealus laskettiin vesille vuonna 1891.Tämän jälkeen Rauman laivanrakennustoiminta oli pysähdyksissä aina toisen maailmansodan päättymiseen asti, jolloin Korkeakariin perustettiin telakka valmistamaan sotakorvauslaivoja Neuvostoliitolle.
Telakalla rakennettiin vuoteen 1952 mennessä yhteensä 34 puurakenteista kuunaria. Sotakorvausten valmistuttua telakka siirtyi valmistamaan moderneja teräsrakenteisia aluksia, joita toimitettiin aina 1970-luvulle saakka pääosin neuvostoliittolaisille tilaajille.
Lähde Wikipedia.
Ko. telakan näet kun katsot "kätköltä"lounaaseen yli venehallin.