Hämeen linnaa ryhdyttiin rakentamaan Birger Jaarlin Hämeeseen tekemän ristiretken jälkeen 1200-luvulla tai 1300-luvun alussa nykyiseen Linnanniemeen ja pian linnan pohjoispuolelle alkoi syntyä asutusta. Tämä vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet Pietari Brahelta tammikuussa 1639 ensimmäisenä suomalaisena sisämaakaupunkina. Esihistorialliselta ajalta periytyvä Hämeen härkätie Turusta päättyi kaupunkiin ja Ylinen Viipurintie kulki Hämeenlinnan kautta Viipuriin. Kaupunki oli Hämeen linnaläänin keskus.
Noista ajoista on kaupunki laajantunut useiden kuntaliitosten myötä. Näiden multien myötä pääset tutustumaan Hämeenlinnan kaupunginosiin tai kaupunginosien osa-alueisiin.
Visamäki on osa-alue Kankaantaustan kaupunginosassa Hämeenlinnassa. Se sijaitsee valtateiden 3 sekä 10 liittymän läheisyydessä. Visamäen itäpuolella rajana on Vanajavesi. Alueen eteläosassa sijaitsee ammattikorkeakoulun Visamäen kampus sekä teknologiakeskus. Visamäen asuntokanta koostuu pääasiassa omakoti- ja rivitaloasunnoista. Alueella on myös opiskelija-asuntoja. Visamäki on saanut nimensä alueen keskiosassa kohoavasta mäestä, jonka juurella sijaitsee myös entisen Visamäen tilan vanha päärakennus.
Vielä 1900-luvun alussa Visamäen alue on ollut pääasiassa peltoa tai vesijättömaata. Alueen eteläosassa aloitti 1930-luvulla toimintansa Hattelmalan piirimielisairaala, joka lakkautettiin 1990-luvulla. Sairaala-alueesta on jäljellä nykyisin ammattikorkeakoulun käytössä olevia sairaalarakennuksia, liikuntahalli, henkilökunnan asuntoina toimineet 5-8 kerroksiset kerrostalot sekä Visamäentien varressa olevat koivurivistöt. (Lähde:Wikipedia)
Koordinaatit kätkölle saat seuraavasti:
Aloituspisteellä näet rakennuksen, jossa on oranssilla pohjalla mustia numeroita. Numerot ovat ABCDEF.
Kätkön naatit ovat N 60° 58.(A+B)(D)(B) E 24° 28.(F-A)(E-A)(C-A)
Tsekkeriä voit halutessasi käyttää:
