Vuonna 2007 hyväksytyssä asemakaavassa Ylä-Mäyrämäen alueelle on suunniteltu noin 90 pientalon pientaloalue. Vielä kätköä julkaistessa (toukokuussa 2021) vain pieni, läntisin osa kaavasta on toteutunut, eikä ainakaan paikalla liikuttaessa näytä siltä, että lisää asutusta olisi tulossa kovin pian.
Asemakaavan tekstissä ja kuvissa alueella sijaitsee Mäyrämäen tilan vanhat rakennukset (Katso kuva 1.). Tila on ainakin vielä vuonna 2003 ollut asuttuna, mutta nykyään siitä ei ole alueella jälkeäkään. Kaavassa sanotaan, että ”Vanha tila on keskeinen kohta alueella ja uudisrakentaminen sijoitetaan sen ympärille tila joko säilyttäen tai puistoksi muuttaen”. 2007 hyväksyttyä kaavaa katsottaessa on selvää, että tilasta on hankkiuduttu eroon, ja sen sijalla on puisto (Kuva 2., tilan paikka ympyröity punaisella).
Heti asuinalueen lounaispuolella sijaitsee luonnonsuojelualue. Sen läpi kulkee joiltain osin luonnontilainen vesiuoma, joka saanee alkunsa parista lähteestä hieman etelämpää. Vesilain mukaan luonnontilaista vesiuoman luonnontilaa ei saa muuttaa. Kasvillisuustyypiltään puronvarsi on koivuvaltaista käenkaali-mustikkatyypin-kangasta ja ruohokangaskorpea. Vesiuoma virtaa Aarnisammalentien mukaisesti, mutta katoaa kartalta ja kenties maastostakin liikenneympyrän läheisyydessä. (Katso Kuva 3.)
Alueella kasvaa hyväkuntoinen rauhoitettu kultakuusi, jonka halkaisija on n. 38 cm. Sen tunnistaa nuorina kullankeltaisista vuosikasvaimista. Myöhemmin kesällä vuosikasvaimet vihertyvät kellanvihreiksi. Sen ympärille on jätetty Kultakuusentien varteen rakennusten väliin kolo. (Kuva 2.)
Alueen luontoselvityksessä mainitaan, että ”kultakuusen ympärille olisi hyvä jättää vähintään 10 m suojavyöhyke, sillä ilman muiden isojen puiden suojaa se on altis kaatumaan myrskyssä. Olisi hyvä, jos joitakin vanhoja kuusikoita voitaisiin jättää suojametsiksi. Ainakin kuvion 1 vanha kuusikko on tällainen suojametsäkaistale.” Kuvio 1 viittaa tässä Kuva 3:ssa näkyvään tummanvihreään alueeseen, joka on numeroitu punaisella numeroksi 1. Hyväksyttyä kaavaa katsottaessa (Kuva 2.) alue onkin pääosin säästetty sen itäosaa lukuun ottamatta. Google Mapsin katunäkymästä paikalla näkyy komea kuusikko vuonna 2011. Suurin osa siitä vaikuttaisi kuitenkin olevan myöhemmin kaadettu, jollei kätkijä ole ajatuksissaan katsellut aivan väärästä kohtaa alueella kulkiessaan.
Kuva 1. Ilmakuva vanhasta tilasta (2006 tai aiemmin).
Kuva 2. Hyväksytty asemakaava ja siinä vanha tilan paikka ympyröitynä
Kuva 3. Alueen biotooppityypit vuonna 2004 (Ylä-Mäyrämäen alueen luontoselvitys, Raimo Rajamäki)
Lähteet:
Tekstit, Kuva 1, Kuva 3: Ylä-Mäyrämäen asemakaavan 18:069 selostus liitteineen, Jyväskylän kaupunki, 2006.
Kuva 2: https://kartta.jkl.fi/ims, asemakaava, toukokuu 2021
|
#3: Aloituskoordinaateissa näet liikennetolpan, jossa on kylttejä.
Kylttien kulmien lukumäärä (myös pyöristetyt kulmat lasketaan) = A
Kylteissä olevien sanojen määrä = B
Alimman kyltin kirjainten lukumäärä = C
XXX = 712 - (A*B*C)
YYY = 260 - A2 - B2 - C2
Kätkö sijaitsee koordinaateissa N 62° 13.XXX E 25° 39.YYY
MUISTA OTTAA TALTEEN BONUSSANA LOKIVIHKON SISÄKANNESTA
|
Bonus-kätkön bogus on Rakentajantalossa.