Huttukankaan kummitus on helpohko kätkö Huttukankaan lähtöpisteen paikkeilla. Se kertoo myös oudon tarinan Huttukankaan kummituksesta, jonka tekosia voit todistaa erityisesti talviaikaan.
KULJETHAN KÄTKÖLLE HIEKKAKUOPAN KAUTTA. Kätkö sijaitsee luonnonsuojelualueella Salamajärven kansallispuistossa, joten noudatathan kansallispuiston ohjeistuksia maastossa liikuessasi. Tällä nimenomaisella kohdalla maastossa saa liikkua muuallakin kuin merkityillä poluilla MUTTA Metsähallitus toivoo että kuljet kätkölle parkkipaikalla ollessasi oikealla olevan hiekkakuopan kautta jotta maasto ei kuluisi tarpeettomasti kätköä hakiessa kätköilijöiden toimesta. Kätkölle kulki jo kätköä piilottaessa eräänlainen polku. Tapa jolla kätkö on kiinnitetty on sovittu yhdessä maanomistajan (Metsähallitus) kanssa.
Kätkö ei vaadi väkivaltaa, logivihkon saat käsiisi pienellä sorminäppäryydellä. :)
Mikäli kuljet enemmänkin Salamajärven maastossa, kannattaa tutustua sen rajoitusalueisiin ja tarkempiin tietoihin osoitteessa https://www.luontoon.fi/salamajarvi josta löydät mm. alueen pdf-muotoisen kartan sekä lisää tietoa puiston historiasta ja nykyisistä käyttömahdollisuuksista.
Huttukangas
• Huttukankaan lähtöpiste on pieni parkkialue josta voit lähteä esimerkiksi kiertämään esimerkiksi Hirvaan kierroksen 58 kilometrin mittaista vaellusta, tai lyhyemmille reiteille esimerkiksi Sysilammen suuntaan tai vaikkapa makkaranpaistoon Heikinjärven laavulle. Kätköttäjä suosittelee Heikinjärven laavua erityisesti lapsiperheille ja heille jotka haluavat nauttia kivasta makkaranpaistopaikasta luonnon helmassa. Heikinjärven laavulla on lisäksi huussirakennus taukoa helpottamaan.
• Huttukankaan historia ulottuu tervanpolttoaikoihin, jolloin paikka oli yksi tervanpolttajien maamerkeistä. Ympäri Salamajärven kansallispuistoa ja sen lähettyvillä onkin useita tervahautojen jäänteitä sillä tervanpoltto oli karun alueen vallitseva metsänkäytön muoto aina 1600-luvulta alkaen jatkuen seuraavat parisataa vuotta. Tämän jälkeen nykyisen puiston alue muuttui lähinnä savotta-alueeksi puiden päätyessä puuteollisuuden käyttöön. 2000-luvulla Huttukankaan hiekkamontussa on poltettu myös Metsähallituksen toimesta tervahautaa ja sen jäännökset ovatkin tarkkasilmäisille edelleen montussa nähtävissä.
Huttukankaan kummitus
Huttukankaalla ohikulkija voi talviaikaan havannoida kummia: Yksinäinen lyhty palaa lähtöpisteen opastetaulujen luona keskellä hämärtyvää luontoa, ikään kuin luoden turvaa hiljaisuuden keskellä. Oudoimmillaan on kulkija voinut huomata lyhdyn olevan sammuksissa ohi ajaessaan, mutta paluumatkalla muutamaa tuntia myöhemmin kynttilässä onkin jo tuli - ilman että lyhtyä ympäröivään lumiseen maastoon on ilmestynyt ensimmäistäkään jalanjälkeä...
Kuka kynttilän ikinä sytyttääkään, on se selkeästi tärkeä ja kunniallinen tehtävä: Vuodesta toiseen on kynttilä uskollisesti sytytetty palamaan loppusyksyn hämärässä ja talven pimeydessä, merkkinä siitä että kulkija ei ole koskaan täysin yksin luonnon keskellä.