PALAUTA KÄTKÖ SAMALLA TAVALLA, KUIN SE OLI ELI KOKONAAN SISÄÄN. EI MITÄÄN OMIA VIRITYKSIÄ! KÄTKÖ ON TOTEUTETTU TÄLLÄ TAVALLA JÄSTIMISEN VÄLTTÄMISEKSI.
Vuoteen 1895 asti Pirkkalan emäseurakunta antoi kirkollista opetusta silloisen Harjuntaustan eli nykyisen Lielahden lapsille. Kirkollisen opinahjon rinnalle oli syntynyt kunnalliset kiertokoulut ja ennen säännöllisen kuntakoulun alkua Ylöjärven lasten opetuksesta vastasivat ns. koulumestarit. Ylöjärvellä kunnallinen kiertokoulu starttasi vuonna 1877. Myös Lielahti sai oman kunnallisen koulunsa. Opetusta annettiin kuusi lukutuntia kuutena päivänä viikossa. Tuohon aikaan opiskeltiin sisälukua, aapista, Lutherin katekismusta ja raamatunhistoriaa. Kiertokoululaitos tuli tiensä päähän vuonna 1925.
Lielahden kartanon omistanut Wilhelm von Nottbeck perusti palkkalaistensa jälkikasvulle oman koulun vuonna 1880 ja se toimi aina vuoteen 1893 asti kartanon sosiaali- ja palkkakonttorin rakennuksessa. 1893 Ylöjärven koululle aukesi koulu ja Nottbeck toimi sen rahoittajana viisi vuotta. Vuonna 1900 päätettiin kuitenkin perustaa suomenkielisille tytöille ja pojille yhteinen ylempi kansakoulu, Harjuntaustan koulu. Sen johtokuntaan valittiin maanviljelijä Kustaa Teivaala, sairaanhoitaja Rosendahl, torppari Kalle Laalahti, seppä Ville Helander, konttoristi Aino Henrikson ja sahanasettajan vaimo Fiina Numminen. Koulu rakennettiin A. Ahlströmin omistamille Niemen talon (Niemen kartano tai Niemen tila) maalle. Olemme nyt tuolla paikalla. Tontin vuokra-ajaksi sovittiin 50 vuotta ja vuosivuokra oli 5 markkaa. Rakennushirret ja laitumen opettajan lehmälle lahjoitti saha. Oppilaita uuteen kouluun saatiin 36 ja vuosiluokkia oli 4. Edvard Silenius toimi ensimmäisenä opettajana.
Tultaessa vuoteen 1914 perustettiin toinenkin koulu Sellutehdas Enqvist Oy:n toimesta ja se toimi Niemen talon isossa pirtissä. Oppilaiden määrä oli nopeasti sata päätä ja Enqvistiltä vuokrattiin lisärakennus koululle Wetikosta. Wetikkoon sijoittui yksi luokka, sekä opettajan asunto. Oppilaitos toimi vuoteen 1925 asti, jolloin opettajana toiminut Bertta Penkonen tuli valituksi kunnallisen alakansakoulun opettajaksi. Myös Harjuntaustan koulun oppilasmäärät olivat kasvaneet ja nyt haluttiin ylä- ja alakansakoulu yhdistää yhteiseen rakennukseen. Ylöjärven kunta päätyi maakauppoihin Possilan tontista 10.3.1924 Oy Lielahden kanssa. Piirustukset uutta koulua varten tilattiin kouluhallituksen arkkitehdiltä Toivo Salervolta ja rakennusurakan hoiti rakennusmestari J.K. Laiho. Työmaata valvoi arkkitehti Georg Schreck. Lopputarkastus oli vuoden viimeisenä päivänä 1924 ja koulun vihkiäisiä vietettiin 28.3.1925. Uudessa tiilisessä koulurakennuksessa toimi kuusi luokkaa, veistoluokka, 2-osainen juhlasali, keittiö, sekä opettajainhuone. Lisäksi oli erillinen, puurakenteinen opettajien asuntola, jossa sijaitsi kuusi asuntoa ja 19 tulisijaa. Opiskelut koulussa alkoivat 15.1.1925. Koulussa oli 6 opettajaa ja oppilaita 110. Tiilisessä koulurakennuksessa toimii nykyään luokat 3-5 ja puisessa opettajien asuntolassa opiskelevat luokat 1-2. Johtajaopettajana toimi Toivo Wiktor Helenius (myöh. Hortamo). Hänen toimestaan koulu sai puutarhan, kuusiaidat ympärilleen, sekä suuren määrän jalopuita vuonna 1928. Toivo Hortamon uurastus puutarhan saralla sai palkkionsa puutarhaneuvoksen arvon muodossa vuonna 1963.
Tällä paikalla sijainnut Harjuntaustan koulu toimi myös tilapäissairaalana kansalaissodan aikana 1918. Koulutoiminnan päätyttyä vuonna 1925, myytiin koulu Enqvist Oy:lle ja se muuntui virkailijoiden asuintaloksi.
Eräs alueella vuosian 44–62 asunut henkilö kertoilee talossa asuneen 40–50-luvulla asuneen Nilssonien perheen. Perheeseen kuului kaksi tytärtä. Herra Nillsson oli varsin innokas lintuharrastaja. Häntä on kiittäminen siitä, että yhä nykyäänkin Lielahden alueella kuuluu tuttu vanhanajan mopon tööttiä muistuttava ääni, sillä hän toi Lielahteen fasaanit. Talossa pidettiin myös aina välillä juhlia nuorille, jossa isännällä keikkui kokkihattu päässään ja hän tarjoili hotdogeja oven väliin asennetulta tiskiltä.