Hämeen linnaa ryhdyttiin rakentamaan Birger jaarlin Hämeeseen tekemän ristiretken jälkeen 1200-luvulla tai 1300-luvun alussa nykyiseen Linnanniemeen, ja pian linnan pohjoispuolelle alkoi syntyä asutusta. Tämä vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet Pietari Brahelta tammikuussa 1639 ensimmäisenä suomalaisena sisämaakaupunkina. Esihistorialliselta ajalta periytyvä Hämeen härkätie Turusta päättyi kaupunkiin, ja Ylinen Viipurintie kulki Hämeenlinnan kautta Viipuriin. Kaupunki oli Hämeen linnaläänin keskus.
Noista ajoista on kaupunki laajentunut useiden kuntaliitosten myötä. Näiden kaupunginosamultien myötä pääset tutustumaan osaan Hämeenlinnan kaupunginosista.
Puistonmäki on Hämeenlinnan 12. kaupunginosa ja lähiö. Se sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä keskustasta pohjoiseen. Idässä pitkänomainen Puistonmäki rajoittuu Vanajaveteen ja lännessä Ojoisten kaupunginosaan.
Puistonmäen lähiö sijaitsee korkean Kettumäen päällä, joten sen rakennukset näkyvät pitkälle kaupunkikuvassa.
Osa Puistonmäen palveluista on nimetty naapurikaupunginosa Ojoisten mukaan. Vuonna 2013 valmistuneessa Ojoisten lastentalossa (Mäyräntie 3) toimii neuvola, päiväkoti, esikoulu ja Seminaarin koulun alakoulun kaksi ensimmäistä luokkaa.Lastentalon paikalla sijainnut Ojoisten koulu purettiin vuonna 2012 sisätiloista löytyneen homeen takia. Lastentalon naapurissa sijaitsevat Ojoisten terveysasema (Veteraanipolku 1) ja kuntoutuksia tarjoava yksityinen palvelutalo Ilveskoti.
Kaupunginosan itälaidalla Tampereentien ja Vanhankaupunginlahden välissä sijaitsee Hämeenlinnan kaupunginpuisto eli Parkki.
Lähde: Wikipedia
Aloituspisteellä näet mustia numeroita valkoisella pohjalla. Numeroita on kuusi (ABCD EF). Näet myös mustia numeroita oranssilla pohjalla. Myös niitä on kuusi (GHIJKL). Kätkö löytyy koordinaateista N 61 01 (E)(F+J)(G) E024 25 (A-H)(A)(K).