Kuningas Christian IV perusti Kongsbergin (alunperin Konningsberg) vuonna 1624 sen jälkeen, kun hopeaa oli löydetty sieltä edellisenä vuonna.
Kongsberg oli mukana kaivostoiminnassa yli 335 vuotta, kaivoksia on kaiken kaikkiaan noin 1000 km, sitä voidaankin historiansa vuoksi pitää Norjan vanhimpana teollisuuskaupunkina. Nykypäivänä kaupunki nojaa vahvasti teknologiateollisuuteen ja koulutukseen ja siellä on muun muassa Norjan suurimman teknologiayrityksen Kongsberg Gruppenin päämaja.
Kongsbergissä on Norjan kuninkaallinen rahapaja (Det Norske Myntverket), joka lyö norjalaisia kolikoita ja valmistaa myös kierrätys- ja keräilyrahoja muille maille.
Kongsbergin kirkko on paikkamäärältään Norjan suurimpia, kaupungin korkein kohta Jonsknuten, tuttavallisesti "Knuten", kohoaa merenpinnasta 904 m korkeuteen tarjoten selkeällä säällä näkymän laajalle alueelle etelä-Norjaa. Kulttuurielämässä vuoden kohokohtana on vuodesta 1964 järjestetty kansainvälinen Kongsberg Jazzfestival.
Kaupungin läpi virtaa komeana koskena Numedalslågen, joka on 352 kilometrillään Norjan kolmanneksi pisin joki.
Kaupungin symboli on kallioseinämä, Kronene i Håvet, johon on kaiverrettu kuninkaallisten monogrammeja.