Sammalsillansuon pitkospuut
Kätkö sijaitsee Suon kiertävän pitkospuiden varrella. Kätkön saat haltuusi pitkospuilta käsin. Palauta purkki takaisin ethän irroita narua. !!!!muistathan kunnioittaa luonnonsuojelualuetta!!!!!!!
Sylvöjärvi ja Sammalsillansuo tarjoavat Lahden Nastolassa monipuolisen ja monin paikoin esteettömän luontoelämyksen, jossa perinteiset peltomaisemat ja vihannat sekametsät vaihtuvat rantaluhdiksi ja järvenrannaksi. Alueella kiertää noin kahden kilometrin mittainen kuuden rastin luontopolku.
Sammalsillansuo on laaja valtaojien halkoma kosteikkoalue, joka on ollut aikaisemmin avoluhta. Suon valtaojat on ruopattu 1960-luvulla, jonka jälkeen alueelle on kasvanut hieskoivuvaltainen lehtipuusto. Putkilokasvillisuutta edustavat mm. ruokohelpi, viitakastikka, pullosara, pohjan-, tuhka- ja kiiltopaju, halava, kurjenjalka, terttu- ja ranta-alpi, keltakurjenmiekka, järviruoko, rakkosara, mesiangervo, pelto-ohdake, nokkonen, jokileinikki, jouhisara.
Sammalsillansuon yhteydessä ovat Sylvöjärven eteläpuoliset laajat avo- ja pensaikkoluhdat linnustoineen. Merkittävimmät lajit ovat rehevien rantametsien varpuslintuja tai ympäröivillä peltoalueilla pesiviä kahlaajia ja rantakanoja. Täällä viihtyvät sirittäjä ja kultarinta, mutta alueelta on tavattu myös punavarpunen ja kuhankeittäjä.
Kasvillisuuden valtalajistoa ovat viitakastikka, järviruoko sekä ruokohelpi. Muuta kasvillisuutta ovat kurjenjalka, terttu- ja ranta-alpi sekä keltakurjenmiekka. Pensaikkoluhdan muodostavat pääasiassa tuhka- ja kiiltopaju. Rantapuustossa, erityisesti järven lounaisreunalla esiintyy runsaasti lahopuuta. Itäosassa on sekametsää, joka rantaan päin mentäessä rajautuu kahdentyyppiseen rantaluhtaan: avo- ja pensasluhtaan.
Mikäli vesi ei pääse valumaan luhdalle, avoluhta muuttuu hiljalleen pensasluhdaksi. Kohteessa kasvaa huomionarvoisia lajeja, kuten kapealehtipajua ja hopeanhohtoista pohjanpajua. Avoluhdalle tyypillistä kasvillisuutta ovat ruo’ot, kaislat, kortteet, sarat ja ruohot. Sammalsillansuon itäosien luhta on saanut jo suopiirteitä rahkasammalen ja sarojen vallatessa kasvualaa. Avoluhdan voi parhaiten nähdä Sammalsillantieltä. Rantaluhdat erilaisine vyöhykkeineen tarjoajat hyviä pesimispaikkoja useille lintulajeille. Vesilinnut pesivät mielellään lähellä rantaviivaa ja pikkulinnut pensaiden ja puiden suojissa.
Nastolan Sylvöjärvi on tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Vesienhoidon tavoitteiden mukaisen hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää järveen tulevan ravinnekuormituksen vähentämistä. Kuormituksen vähentämiseksi Sammalsillansuolle on tehty vesiensuojelukosteikko, joka toimii luonnonmukaisena vedenpuhdistamona kolmelle Sylvöjärveen laskevalle ojalle.
Kosteikon myötä Sammalsillansuon avara maisema on jälleen palautunut, ja kasvaneiden virkistysarvojen myötä kunnostettu luontopolku on erinomainen paikka ihastella kosteikkoluontoa. Kosteikon kasvillisuuden ja vedenpuhdistustehon kehittyminen huippuunsa ottaa muutamia vuosia, joten siltä osin kosteikon kehittyminen on vasta alussa. Sammalsillansuon alueesta on rauhoitettu noin 30 hehtaarin luonnonsuojelualue luontolahjana 100-vuotiaalle Suomelle
Lisää tietoa löytyy alla olevasta internet osoitteesta
https://www.lahdenseudunluonto.fi/sylvojarvi-ja-sammalsillansuo/