Kivesjärvi on järvi Paltamossa samannimisessä kylässä. Sen keskisyvyys on neljä metriälähde? ja syvin kohta 12 metriä.[2] Kivesjärven pituus on kymmenen kilometriä ja leveys enimmillään viisi kilometriä. Kivesjärven pinta-ala on 27 neliökilometriä, joten se on Suomen 136. suurin järvi.
Järvessä on paljon saaria ja luotoja. Suurimmat ovat Hangonsaari ja Poronsaari. Kivesjärvi laski aikaisemmin Alanteenjokea Oulujärven Alanteenlahteen, mutta 1800-luvun alkupuolella tapahtuneessa vesireittien kunnostustöissä Kivesjärvelle kaivettiin uusi laskujoki, Varisjoki, joka päättyy Oulujärven Varislahteen. Jonkinlaisena uomana myös Alanteenjoki kuitenkin vielä esiintyy, vaikka siinä olevan Alanteenjärven pinta normaalitasollaan onkin 30 senttimetriä Kivesjärven pintaa ylempänä.[3] Silti Kivesjärvi luokitellaan vielä myös bifurkaatiojärveksi.[4] Varisjoen kaivamisen johdosta vedenpinta Kivesjärvessä laski pari metriä. Varisjoessa oli ennen uiton ja kalanviljelylaitoksen suorittamia vesistötöitä kymmenisen koskea, mutta nyt vain kolme. Kives- ja Oulujärven tasoero on 12 metriä.
Kainuun Ympäristökeskuksen tekemien mittausten perusteella järven veden laatu kuuluu toiseen luokkaan eli on hyvä. Vesialue on lähes luonnontilainen, mutta lievästi rehevöitynyt tai selvästi humuspitoinen. Paikallisesti rajoittuneita leväesiintymiä löytyy satunnaisesti. Vesistö soveltuu hyvin eri käyttömuotoihin.
Järven kalakanta on runsas ja monipuolinen. Urheilukalastajalle on haukea ja kuhaa tarjolla runsaasti. Verkkopyytäjä saa syksyisin muikkua. Ahven- ja särkikanta on ehkä liiankin runsas, aiheuttaen rehevöitymistä. Myös lohikaloja ja siikaa on istutettu vuosikymmenen ajan, mutta niiden luontainen lisääntyminen ei ole onnistunut toivotulla tavalla. Rapukanta on elpynyt ruton aiheuttamasta tuhosta ja on taas pyyntikokoista.
Kesäasukkaat ovat rakentaneet Kivesjärven mannerrannat, mutta saarissa on vielä paljon vapaata rantaa. Sijainniltaan Kivesjärvi on kohtuullisen työssäkäyntimatkan päässä Kajaanista.
Kivesvaara
Kivesvaara kuuluu Kainuun vaarajaksoon, joka on osa karjalaisen poimuvuoriston juurta ulottuen Itä-Karjalasta paikoin haaroittuen aina Enontekiölle asti. Kyseessä on muinaisen poimuvuoriston juurialue, osa suomalaista peruskalliota eli kilpialuetta. Iältään kallioperä on 1,8 - 2,5 miljoonaa vuotta.
Kivesvaaran absoluuttinen korkeus on 293 m merenpinnan yläpuolella. Sen suhteellinen korkeus Kivesjärven pinnasta on 60 m tai Oulujärven pinnasta 73 m.
Kainuun ja Paltamon vanhimmat kallioperäkohteet ovat iältään 2,5 - 3,1 miljoonaa vuotta ja siten maailman vanhimpiin kuuluvaa kallioperää.
Maaston luode-kaakko -suuntautuneisuus kertoo aikanaan massiivisena edenneen jäätikön tulosuunnan. Siksi pääosa maaperän aineksista on moreeneja. Maisemalle antoi lopullisen muotonsa noin 9250 vuotta sitten purkautunut Sotkamon Pielisen jääjärvi. Muistona jääjärvivaiheesta on löydettävissä Itämeren korkein ranta noin 185 -190 m korkeudelta vaaran pohjoispäästä.
Kivilajikoostumukseltaan alue on hyvin monimuotoinen koko maankin mittakaavassa tarkasteltuna. Vaaran rinteillä on useita lehtojensuojelualueita, jotka kertovat alueen ravinteikkaasta ja kalkkipitoisesta kallio- ja maaperästä. Kivesvaaralla on myös ollut laskettelukeskus. Se kuului huippupaikat ryhmään. Jouni Palosaari osti 1990-luvun alussa rinnekeskuksen kaluston ja siirsi sen Leville Kittilään.
Kivet
Kallioperä koostuu kvartsiiteista, granodioriiteistä sekä kiilleliuskeista ja -gneisseistä. Kallioperässä ja kivissä on helposti havaittavia tummia, liuskeisia kohteita. Kallioperän suuret vaaleat juonteet ovat gneissiä. Kivilajien kirjo on huomattavan laaja. Suomen kallioperälle tyypillistä graniittia on kauttaaltaan Kivesjärven länsipuolella aukeavalla alavalla alueella.
Kivesvaara ja taiteilijat
Massiivinen Kivesvaara on kirvoittanut aikojen kuluessa monia tarinoita. Kainuun isokokoiset ja vahvat henkilöt ovat synnyttäneet ajatuksia jättiläisistä. Paikkakuntalaisten keskuudessa eläneiden tarinoiden mukaan vaaralla oli hiidenaarre.
Runoilija Eino Leino mainitsee runoissaan mm. mystisenä pidetyn Yölinnunkurun, joka on nykyisellään suojelualue. Kuru on muinaisen maanjäristyksen synnyttämä rotko, jossa on myös luola. Kasvisto on jyrkillä rinteillä kasvavaa jyhkeää kuusikkoa.
Nocturnen runokuvaa muokatessaan Leinolla oli mitä ilmeisimmin mielessään Oulujärven Paltaselän pohjoispuolinen vaaramaisema, jossa yli 200-metriset Kives- ja Kiehimävaara kohoavat jyhkeinä. Nocturnen loppupuolella esiintyvä "hiiden vuori" - sanapari esiintyy ainakin Leinon Kivesvaaralaiset-runoelmassa. Leino paikansi sen jonnekin Paltamon Kivesvaaran seutuville, jossa hän samoili 1890- luvun puolivälissä.
Kivesvaaran retkeilyreitit
Kivesvaaralta löydät neljä merkittyä reittiä, joista jokaisella on oma erityiskohteensa. Reitistöön kuuluu myös kahden kilometrin esteetön reitti. Reitit soveltuvat päiväpatikointiin tai niitä useamman kiertämällä saat myös reilusti pitemmän lenkin. Reiteissä riittää haastetta myös maastopyörällä liikkuville. Kivesvaaran huipulta löytyy opastaulu, kota ja wc. Tulen tekeminen ei ole sallittua muualla kuin Kivesvaaran kodalla. Kivesvaara on valittu vuoden retkeilupaikaksi vuonna 2014. Majotusta saatavilla
Lähteet:
https://www.paltamo.fi/matkailu-ja-vapaa-aika/liikunta-ja-ulkoilu/kivesvaara.html
Wikipedia
https://www.paltamo.fi/matkailu-ja-vapaa-aika/retkeily/kivesvaaran-retkeilyreitit.html
Tehtävänäsi on käydä virtuaali-kätkön nollapisteessä ja ottaa kuva itsestäsi niin, että kuvassa näkyy jokin sinulle kuuluva esine, itsesi(kasvojen ei tarvitse näkyä), taulu(jääkauden viivat kalliossa) sekä kaunis Kivesjärvi. Liitä kuva loggaukseesi. Loggaukset ilman ohjeiden mukaista kuvaa poistan. Katso mallikuva!
Please leave the following text at the bottom of the page, so cache finders understand the Virtual Rewards 3.0 project.
Virtual Rewards 3.0 - 2022-2023
This Virtual Cache is part of a limited release of Virtuals created between March 1, 2022 and March 1, 2023. Only 4,000 cache owners were given the opportunity to hide a Virtual Cache. Learn more about Virtual Rewards 3.0 on the Geocaching Blog.