Ja niin kävi kenraalilta käsky: "Puolustuslinja tulee tähän mäkeen."
"Kyllä herra Kenraali!" Vastasi vänrikki-Ville.
"Aletaanpahan pojat kaivaan, oli soraa tai kivee" totesi vänrikki-Ville joukoilleen. Ja niin alkoivat työkalut heilumaan yötä päivää- soraa lensi, kiviä kannettiin ja ladottiin, kalliota paukuteltiin palasiksi. "Tuosta pitää saada vielä syvempi, ettei jää päät näkyviin. Ei ne kypärät välttämättä kestä"
Kaivantoja syntyi ympäri mäkeä ja vänrikki-Ville kirjasi tietoja ylös. "Tuossa on hyvä paikka konekiväärille. Tuo traverssi vaatii vielä lisää kiviä. Suojahuoneita on riittävästi"
"Jokos se alkaa olla valmista?" Kysyi Herra Kenraali. "Missä minun muistiinpanoni ovatkaan?" Päivitteli vänrikki-Ville. "Liekö ne jääneet sinne ladotulle traverssille?"
"Tiedä sitten, kummasta suunnasta se pahempi vihollinen tulee. Idästä vai lännestä" Manaili vänrikki-Ville kiviä latoessaan ja muistiinpanoja etsiessään.
Auttakaa vänrikki-Villeä löytämään kadonneet muistiinpanonsa, ennenkuin Herra Kenraali riemastuu lopullisesti ja teettää lisää juoksuhautoja kallioon.
Ote sotahistoriallisten muinaisjäännösten inventoinnista:
"Korhosenmäki
Muinaisjäännöstyyppi: puolustusvarustukset Tyypin tarkenne: taistelukaivannot Ajoitus: uusi aika Kymijoen Susikoskelta Junkkarinjärven kaakkoisrannalle ulottuva ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Taistelu- ja yhdyshautojen kokonaismäärä on yli 2 km. Varustukset kulkevat kahdessa linjassa. Uloin linja kulkee mäkien juurella, mutta nousee korkeammalle Koskirannanmäen eteläosassa. Haudat on kaivettu maahan missä se on ollut mahdollista ja muualla louhittu kallioon. Varsinkin kohteen eteläosassa hautojen kulku on katkelmallista ja osa on jäänyt keskeneräisiksi. Osa taisteluhaudoista on rakennettu siten, että rintasuojan muodostaa louhituista kivistä kasattu valli. Hautojen leveys on 1,5 m ja syvyys 1,5 – 2 m. Taisteluhaudoissa on yhteensä kahdeksan traverssia. Taisteluhautalinjan päätorjuntasuunta on ollut länteen. Taisteluhautalinjasta haarautuu itään suuntautuvia yhdyshautoja. Korhosenmäen juuren länsireunalla on avoin konekivääriasema, jonka ampumasektorin keskisuunta on 200º. Uloimmassa linjassa on lisäksi 5 suojahuonetta, jotka ovat olleet kooltaan keskimäärin 5 x 5 m. Hirsirakenteet on poistettu ja jäljelle jääneiden kuoppien syvyys on 3 m. Taaempi puolustuslinja on rakennettu Korhosenmäelle. Elimäentiestä n. 70 m etelään alkaa n. 130 m pitkä taisteluhauta ja tämän loppupäästä 350 m kaakkoon sijaitsee toinen 130 metrin taisteluhautaosio. Taisteluhaudat on louhittu kallioon. Traverssit on ladottu kivistä. Hautojen leveys on 1,5 m ja syvyys 1,5 m. Torjuntasuunnat ovat länteen ja luoteeseen.
Kohteen länsipuolella, Juotinjoen ympäristössä käytiin Kustaan sodan aikana 6.5.1790 Koroisten taistelu.19 Vanhan karttapiirroksen mukaan venäläisten tykistöä on ollut myös Korhosenmäellä ja Lehtomäellä. Inventoinnissa niistä ei löytynyt jälkiä maastosta. Kohteen alueella ja lähistöllä sijaitsee kolme kivikautista asuinpaikkaa."
Kuvassa kartta ja kivistä ladottu traverssi Korhosenmäen taaemmassa taisteluhautalinjassa. 