Laihian seurakunnalla on Seura-Ranta -niminen leirikeskus Röykasjärven rannalla ja kätköttäjäkin on käynyt siellä useamman leirin. Olen käynyt siellä ainakin yhden talvileirin hiihtoloman aikaan, jollakin nuorisoleirillä ja tietysti rippileirillä.
Nuorisoleiristä on sellaisia muistoja, että siellä ei annettu ihmisten nukkua, vaan ohjelmaa oli joka yö. Koko porukka ylös samantien kun oli päästy uneen. Joku yö oli leirikaste ja toisena yönä tuli hälytys Peikkoa auttamaan. Peikko ulvoi suureen ääneen metsässä ja kaikki leiriläiset marssivat kylätietä pitkin kauemmas metsään apuun, ei ollut tosiaan helposti saavutettavissa leirikeskuksen pihassa tämä operaatio. Peikolla oli aarre hävinnyt ja sitä sitten etsittiin porukalla. Ensin löytyi puunoksalta roikkumasta kultainen avain ja sitten aarrearkku johon avain sopi. Mitään logiikkaa tässä ei tietenkään ollut, kun löytäjät saivat aarteen pitää ja Peikolle jäi vain hyvä mieli kun aarre löytyi. Eli huntissa on käyty jo ennen kuin kätköilyä on edes keksitty!
Aikoinaan leirikeskukseen mentiin Ollhuggvägenin kautta, mutta eräänkin kerran kun itse olin mukana, niin linja-auto juuttui pehmeään hiekkaan tien loppupäässä, ei muuta kuin kamat kantoon ja kävellen loppumatka. Nykyään leirikeskukseen mennään tätä Stenovägeniä jonka tienpäähän purkin jätin. Tien päässä oleva puomi on aina lukossa kun ohi menen, eli jos haluat rannassa käydä niin mene kävellen!
Kätkö(aarre) on tavallinen pet-putkilo joka nyt vain on hyvä Suomen keleihin. Eihän se kultakaan ruostu, mutta sattumalta sitä nyt ei ollut saatavilla!