tämä on Earthcache joten et löydä paikalta kätkölaatikkoa tai logikirjaa tähän kätköön liittyen. Tällä Eartcachella käynti osoitetaan suorittamalla kätkökuvauksessa kerrotut tehtävät. Eartcacheen eli maakätköön kuuluu oleellisena osana kohteen geologiaan liittyvä opetuksellisuus.
This is an Earthcache so you won't find any items, box, physical cache or logbook at this site. you can log you visit by doing given tasks. Each EarthCache provides educational notes about current place geology.
Koutaniemen Muskoviitti - Muscovite of Koutaniemi
Koutaniemen Muskoviitti
Tällä paikalla on vanha mineraalikaivos ja sen ympäristössä on edelleen löydettävissä maan kuoresta paljastunutta ja paljastettua mineraalia.
Historiaa
Vuoreslahdelle ilmaantui sotavuosien jälkeen outoja miehiä, jotka kuin jotain etsien kalkuttelivat Tupurinkallion ja Paljakankallion kiviä. Niistä löydettiin "muskoviittia" ja pian lähitienoon asukkaat innostuivat kiilteen keräämisestä. Parhaat löytöpaikat olivat Postikalliolla ja Paljakalla. Kiilteen kerääminen oli hyvin raskasta, sillä työmiehillä oli käytössään vain alkeelliset käsiporat ja hakut. Kallioon porattiin reikiä, joihin tungettiin sitten dynamiittia. Kiivaimpaan aikaan kallioilta kantautui jatkuvasti räjähdysääniä, ja suuria kiviä sinkoili ympäristöön, mm. lähellä sijaitsevan Heiniojan talon pelloille. Kun kiillelaatat saatiin irrotettua kalliosta, ne kuljetettiin vaivalloisesti miesvoimin Heiniojan rantaan eräänlaisten paarien avulla, sillä louhikkoisessa maastossa ei voitu käyttää hevosia kuormajuhtina. Kuormat olivat raskaita, sillä kuutio muskoviittia painaa lähes kolme tuhatta kiloa. Muskoviittikiilteen louhintatöitä johti Piiroinen-niminen henkilö. Arkkimaiset kiilleliuskeet puhdistettiin Heiniojan riihessä ja laitettiin kuljetuslaatikoihin, jotka sitten kuljetettiin soutuveneillä Kajaaniin. Veneitä veti perässään Oulujärvellä tuolloin liikennöinyt laivuri Ilkka Huusko, jonka moottoriveneen perässä saattoi olla useitakin kuormaveneitä. Muskoviittikiilteen keruu päättyi varsin nopeasti, sillä louhinta kävi kannattamattomaksi. Muskoviitin louhinnan muistona Postikalliolla ja Paljakalla on nykyisinkin nähtävissä suuria kuoppia muistona tästä harvinaisesta kaivostoiminnasta
Kiilteen synty
Kiilteet ovat ryhmä silikaatteihin lukeutuvia mineraaleja joille on yhteistä yksi erittäin selkeä lohkomissuunta, mistä syystä kiilteet lohkeavat helposti ohuiksi läpikuultaviksi liuskoiksi. Kiilteiden kidejärjestelmä on monokliininen, ja niiden kiteet ovat muodoltaan kuusikulmaisia liuskaryppäitä. Kiilteistä yleisin on biotiitti eli musta kiille, josta tunnetaan myös muunnos nimeltä vermikuliitti. Toinen yleinen kiille on muskoviitti (vaalea kiille), jonka muunnos serisiliitti on hienoliuskaisempi. Harvinaisempana esiintyy litiumpitoista lepidoliittia, joka on väriltään vaaleanvioletti tai vihertävä, zinnwaldiittia sekä kromia sisältävää vihreää fuksiittia.
Kiille on toiselta nimeltään mica. Mica nimitystä käytetään yleisesti englanninkielisessä maailmassa. Myös kosmetiikassa kiilteestä on totuttu käyttämään sanaa mica. Kiille koostuu piistä ja hapesta eli se on silikaattimineraali. Silikaatit ovat varsin yleisiä kaikkialla maailmassa. Kiilteiksi kutsutut silikaatit ovat rakenteeltaan liuskaisia. Rikottaessa kiille lohkeaa helposti ohuiksi, läpikuultaviksi levyiksi. Kiilletyyppejä on kaksi; hiutalekiille ja levykiille. Hiutalekiille esiintyy nimensä mukaisesti maaperässä hiutale-esiintyminä. Levykiille puolestaan on haurasta, ohuiksi levyiksi lohkeavaa kiveä.
Kiillemineraaleja esiintyy usein metamorfisissa kivissä. Metamorfisiksi kivilajeiksi kutsutaan alkujaan sedimentti- tai magmakivilajeja joissa on tapahtunut muutoksia tyypillisesti kideranketeessa tai kemiallisessa koostumuksessa. Metamorfoituneet kivilajit ovat Suomessa yleisiä.
Muutostapoja voidaan ryhmitellä eri perusteilla. Aluemetamorfoosia tapahtuu suuressa mittakaavassa mannerlaattojen reunavyöhykkeillä maan kuoressa tapahtuvassa toiminnassa, jossa kiviaines joutuu suureen paineeseen ja kuumuuteen. Paikallismetamorfoosia tapahtuu sulan kuuman kiven, magman, joutuessa kosketuksiin kiinteän kiven kanssa, jolloin magmaa ympäröivä kivi vaihtaa kiderakennettaan. Magma voi myös sisältää mineraaleja jotka reagoivat ympäröivän kiviaineen kanssa kemiallisesti. Paikallisen metamorfoosin lajeja ovat kontaktimetamorfoosi (usein lämpömetamorfoosia), kataklastinen metamorfoosi eli kiven murtumiseen ja muovautumiseen liittyvä metamorfoosi sekä shokki- tai impaktimetamorfoosi, jota tavataan meteoriittitörmäyskraattereista.
Esimerkiksi graniitti muuttuu paineessa graniittigneissiksi ja savikivi aluksi fylliitiksi ja metamorfoosin edetessä kiilleliuskeeksi ja edelleen kiillegneissiksi tai granuliitiksi tai magmatiitiksi.
Muskoviitti, tältä paikalta löytyvä mineraali
Kallioperältään Kajaanin alue jakaantuu kahteen selväpiirteiseen osaan. Länsiosassa Kajaaninjoen eteläpuolella on laaja yhtenäinen graniittialue. Itä- ja pohjoisosa taas ovat liuskekivien muodostamaa aluetta. Kaupungin keskustan kohdilta ulottuu muutaman kilometrin mittainen graniittikiila myös joen pohjoispuolelle. Sitä kiertää liuskevyöhyke, jossa on erilaisia gneissejä ja migmatiittia. Gneissivyöhyke jatkuu joen eteläpuolelle, jossa tavataan laajoja alueita myös kvartsiittia, kiilleliusketta ja fylliittiä. Kvartsiittia esiintyy erityisesti korkeimpien kohoumien kuten Lehtovaaran kallioperässä. Lehtovaaran alueella tavataan hieman myös dolomiittikallioperää. Kunnan länsiosassa on peridotiitti-, gabro- ja amfiboliittiesiintymiä.
Tällä paikalla on metamorfisesta kivestä louhittu esille vaaleaa kiillettä räjäyttämällä ja murtamalla kallion rakennetta. Näin on paljastunut kallioperän kiderakenteen välistä mineraalia nimeltään muskoviitti. Muskoviitti (KAl2(Si3Al)O10(OH, F)2) eli vaalea kiille on yleinen mineraali. Sitä on esimerkiksi graniitissa, gneississä ja liuskeissa. Se pilkkoontuu helposti ohuiksi läpinäkyviksi levyiksi. Muskoviittilevyjen pinnalla on helmiäis-lasimainen kiilto. Jos niitä tarkastelee valossa, ne ovat läpinäkyviä ja melkein värittömiä, mutta useimmilla on myös heikko ruskea, keltainen, vihreä tai ruusuväri.
Muskoviitin kyky jakautua ohuiksi läpinäkyviksi levyiksi antoi sille varhaisen käytön ikkunoina. 1700-luvulla sitä louhittiin tätä käyttöä varten Moskovan alueen pegmatiiteista. Näitä paneeleita kutsuttiin "muskovylasiksi", ja tämän termin uskotaan inspiroivan mineraalinimeä "muskoviitti".
Moskoviitti on helppo tunnistaa, koska sen täydellinen kemiallinen pilkkoontuminen mahdollistaa sen jakamisen ohuiksi, joustaviksi ja läpinäkyviksi levyiksi. Se on ainoa yleinen mineraali, jolla on tämä ominaisuus. Muskoviitti on valkoista tai väritöntä, mutta sillä voi olla sävy, kuten harmaa, ruskea, vihreä jne., Kun taas biotiitti esiintyy tummanruskeana tai vihertävänruskeana. Joten tämä on näkyvä ero muskoviitin ja biotiitin välillä. Muskoviitti on joustavaa, kun taas biotiitti taas murtuu helposti taitettaessa.
Kovuuden määrittämisen ohella tietyn mineraalin sidos- ja molekyylirakenne määrittää myös tavan, jolla mineraali rikkoutuu. Mineraalin taipumusta murtua näitä tasaisia yhdensuuntaisia pintoja pitkin kutsutaan pilkkomiseksi. Tämä näkyy parhaiten alla olevan muskovilaisen kiillekiteen atomimallissa. Huomaa sidosten puute suurten keltaisten atomien (jotka edustavat kaliumia) ja erittäin sidottujen piidioksiditetrahedra-, alumiini- ja hydroksidi-ionien kerrosten välillä. Piidioksidi-, alumiini- ja hydroksidi-ionien välisten sidosten lukumäärä ja lujuus tekevät näistä kerroksista paljon vahvempia. Siksi muskovilainen kiille rikkoutuu paljon todennäköisemmin kerroksia pitkin, jotka sisältävät vain heikosti sidottuja kaliumioneja. Tämä johtaa kiilteen erinomaiseen pilkkomistasoon. Tämä pilkkoutuminen havaitaan siinä että muskoviitista on mahdollista erottaa kiillelevyjä.
Muskoviitin käyttö
Aikaisemmin muskoviittia on louhittu siis ikkunalaseiksi, mutta jauhettuna sitä voidaan käyttää mm, kipsin liitosseoksessa, jolla viimeistellään kipsin seinälevyjen saumat ja viat. Kiille toimii täyteaineena, parantaa yhdisteen työstettävyyttä ja vähentää lopputuotteen halkeilua. Yhdysvaltain autoteollisuus käyttää jauhettua kiilleä muoviosien suorituskyvyn parantamiseksi. Muoveissa jauhetun kiillehiukkaset toimivat lisäaineena äänen ja tärinän vaimentamisessa. Se voi myös parantaa mekaanisia ominaisuuksia lisäämällä vakautta, jäykkyyttä ja lujuutta. Kumin valmistuksessa jauhettua kiillettä käytetään inerttinä täyteaineena ja homeenpoistoaineena valettujen kumituotteiden, kuten renkaiden ja kattoaineiden valmistuksessa. Kuivaa jauhettua kiillettä käytetään pintapäällysteenä asfalttiruskeille ja valssatulle katolle. Litteät kiillepartikkelit peittävät pinnan ja toimivat juuttumisenestoaineena. Kiille ei ime asfalttia ja kestää hyvin säätä. Jauhettua kiillettä käytetään myös kosmetiikkateollisuudessa. Jauhetun kiilteen helmeilevä kiilto tekee siitä tärkeän ainesosan puuutereissa, silmäluomien varjostajissa, hiusten ja vartalojen glitterissä, huulipunassa, huulikiilteessä, ripsiväreissä ja kynsilakassa.
..
Jotta voit kirjata tämän kätkön löydetyksi sinun
täytyy suorittaa seuraavat tehtävät annetuissa koordinaateissa:
1 )
Tämän geokohteen koordinaattien läheisyydessä sijaitsee vanha mineraalikaivos.
a) Perustuen siihen mitä näet ja löydät paikalta, onko maastosta edelleen muskoviittia? Perustele vastauksesi; millä perusteella määrittelit löytösi juuri muskoviitiksi? miten kuvailisit löytämääsi, eli kerro löytösi fyysisistä ja visuaalisista piirteistä? Millä persuteella se on juuri vaaleaa kiillettä, eli muskoviittia, eikä esimerkiksi biotiittia tai lepidoliittia?
b) Kuinka suuri on pinta-alaltaan suurin löytämäsi muskoviittiliuska?
c) Mihin kiviainekseen muskoviitti on mielestäsi sekoittunut? perustele mielipiteesi? miksi muskoviittiesiintymää on syntynyt juuri tänne?
2 )
Lähetä vastauksesi kätkön omistajalle sivun yläreunan viestikeskuslinkillä.
Sinun ei tarvitse odottaa kirjauslupaa, mutta asiattomat kirjaukset tullaan poistamaan. Omistaja vastaa jollain aikavälillä viestiin, jos vastauksissa on epäselvää.
3 )
Toivottavaa on myös että otat valokuvan itsestäsi ja/tai gps laitteestasi kaivoksella ja liität sen kirjaukseesi. Älä paljasta vastauksia kirjaustehtäviin kuvallasi.
lähteet:
fi.spreckelsunionsd.org/muscovite-475
fi.wikipedia.org/wiki/Metamorfinen_kivilaji
www.koutavuores.net/paljakan-kalliot
..
Muscovite of Koutaniemi
There is an old mineral mine on this site and in its surroundings you can still find a mineral exposed and exposed in the earth's crust.
History
After the war years, strange men appeared in Vuoreslahti, who, as if looking for something, were calcifying the stones of Tupurinkallio and Paljakankallio. "Muscovite" was found in them, and soon the inhabitants of the nearby road became enthusiastic about collecting enamel. The best places to find them were in Postikallio and Paljakka. Collecting the enamel was very heavy, as the workmen had only rudimentary hand drills and searches at their disposal. Holes were drilled in the rock, which were then stuffed with dynamite. At the most intense time, explosion sounds were constantly emanating from the cliffs, and large rocks were thrown into the surroundings, for example into the fields of the nearby Heinioja house. When the mica slabs could be removed from the rock, they were transported with difficulty by men to the shore of Heinioja with the help of a kind of stretcher, as horses could not be used as load drivers in the quarried terrain. The loads were heavy, as a cube of muscovite weighs almost three thousand kilograms. The excavation of muscovite gloss was led by a person named Piiroinen. The sheet-like mica shales were cleaned in heinioja's shed and placed in transport boxes, which were then transported by rowing boats to Kajaani. The boats were pulled by Ilkka Huusko, a skipper who was operating on Lake Oulujärvi at the time, and whose motorboat may have been followed by several loadboats. The collection of muscovite gloss ended quite quickly, as mining became unprofitable. As a memory of the mining of muscovite in Postikallio and Paljakka, large pits can still be seen today as a memory of this rare mining operation.
The birth of the Mica
Mica are a group of minerals belonging to silicate that have in common one highly advanced block direction, which is why the mica easily break into thin translucent strips. The crystal system of mica is monoclinic, and their crystals have the shape of hexagonal clusters of strips. Another common mica is muscovite (light mica), a variant of which is more fine-lobed than sericlite. Less common is lithium-containing lepidolite, which is light purple or greenish in color, zinnwaldite, as well as green freshite containing chromium. Silicates called glosses are lobed in structure. When broken, the mica is easily chipped into thin, translucent plates. There are two types of mica; flake wedge and plate wedge. Flake wedge, as the name implies, occurs in the soil as a flake occurrence. Sheet mica, on the other hand, is brittle stone that breaks into thin plates.
MIca is usally found in metamorphic rocks. Metamorphic rock types are originally called sedimentary or igneous rock species that have undergone changes in typically crystal sediment or chemical composition. Metamorphosed rock species are common in Finland.
The ways of metamorphosis can be grouped according to different criteria. Regional metamorphosis is triggered on a large scale by activities in the earth's crust in the peripheral zones of the continental plates, where the aggregate is subjected to high pressure and heat. Local metamorphosis occurs when molten hot rock (magma) comes into contact with solid rock, causing the rock surrounding the magma to change its crystal structure. Magma can also contain minerals that react chemically with the surrounding rock. Species of local metamorphosis include contact metamorphosis (often thermal metamorphosis), cataclastic metamorphosis, i.e. metamorphosis associated with the fracture and molding of rocks, and shock or impactimetamorphosis found in meteorite impact craters.
For example, granite is converted under pressure into granite gneiss, and clay stone initially turns into phylilite, and as metamorphosis progresses, into mica shale, and further into mica gneiss or granulite or magmatite.
Muscovite, the mineral found here
In terms of bedrock, the Kajaani area is divided into two distinct parts. In the western part, south of the Kajaaninjoki River, there is a large continuous granite area. The eastern and northern parts, on the other hand, are slate areas. From the city center, a granite wedge a few kilometers long also extends to the north of the river. It is circled by a shale zone with various types of gneiss and migmatitis. The gneiss zone continues to the south of the river, where quartzite, mica shale and phyllite are also found in large areas. Quartzite is found especially in the bedrock of the highest elevations, such as Lehtovaara. In the Lehtovaara area, you can also find some dolomite rocks. In the western part of the municipality there are deposits of peridotite, gabbro and amphibolite.
On this site, light mica has been excavated from metamorphic rock by blasting and breaking the structure of the rock. this is how a mineral between the crystal structure called muscovite has been revealed. Muscovite (KAl2(Si3Al)O10(OH, F)2) , or light mica, is a common mineral. It is found, for example, in granite, gneiss and slats. Muscovite is the most common mineral in the mica family. It is easily digested into thin transparent plates. The surface of the muscovite plates has a pearlescent-glassy sheen. If you look at them in the light, they are transparent and almost colorless, but most also have a faint brown, yellow, green or rose color.
The ability of muscovite to split into thin transparent plates gave it early use as windows. In the 1700s, it was mined for this use from pegmatites of the Moscow region. These panels were called "muscovite glass", and it is believed that this term inspired the mineral name "Muscovite".
The muscovite is easy to recognize, since its complete digestion allows it to be divided into thin, flexible and transparent plates. It is the only universal mineral that has this property. Muscovite is white or colorless, but it can have a shade such as gray, brown, green, etc., while biotite appears dark brown or greenish-brown. So, this is the visible difference between muscovite and biotite. Biotite is elastic, while muscovite breaks easily when folded.
Along with determining the hardness, the bonding and molecular structure of a given mineral will also determine the manner in which a mineral breaks. Surfaces held together by relatively weak bonds, such as those between repeated parallel layers of a crystal, will tend to break more easily than those held together by strong bonds. The tendency of a mineral to break along these flat parallel surfaces is known as cleavage. This can best be seen in the atomic model of the muscovite mica crystal below.
Notice the lack of bonds between the large yellow atoms (representing potassium) and the layers of highly bonded silica tetrahedra, aluminum, and hydroxide ions.The number and strength of bonds between the silica, aluminum, and hydroxide ions make those layers much stronger. Therefore, muscovite mica is much more likely to break along the layers that only contain the weakly bonded potassium ions. This results in 1 excellent cleavage plane of mica. This cleavage is observed in the ability to peel sheets of mica.
Usage of muscovite
In the past, muscovite has been mined, therefore, into window glazing, but when ground, it can be used, among other things, in a plaster joint mixture to finish the seams and defects of gypsum wall panels. Mica acts as a filler, improves the machinability of the compound and reduces cracking of the finished product. The US automotive industry uses ground mica to improve the performance of plastic parts. In plastics, particles of ground mica act as an additive in attenuating sound and vibration. It can also improve mechanical properties by increasing stability, rigidity and strength. In the manufacture of rubber, ground mica is used as an inert filler and mold remover in the manufacture of cast rubber products such as tires and roofing materials. Dry ground mica is used as a surface coating for asphalt browns and rolled roofs. Flat mica particles cover the surface and act as an anti-jamming agent. Mica does not absorb asphalt and tolerates weather well. Ground mica is also used in the cosmetic industry. The sparkling shine of the powdered enamel makes it an important ingredient in wood shakers, eyelid shaders, hair and body glitter, lipstick, lip gloss, mascara and nail polish.
To log this cache you must do following tasks in given coordinates:
1)
In the vicinity of given coordinates, there is a remains of old minerale mine
a) Based on what you see and find at the site, is there still muscolith in the terrain? Justify your answer; on what basis did you define your discovery as muscolite? how would you describe what you found, i.e. tell about the physical and visual features of your discovery? On what ass is it exactly light mica, and not, for example, biotite or lepidolite?
b) How large (area and thikness) is the largest muscolite strip or plates found in the nearby area?
c) What aggregate do you think muscolite is mixed with? justify your opinion? why has a Muscovite deposit arisen right here?
2 )
Send your answers via messagecenter (link at the top of this description) to the cache owner.
You don't have to wait for a logging permission, but any incomplete logs will be deleted. Cache owner will reply something for post if there is some faults in answers.
3 )
It is hoped that you take a photo of yourself and / or your GPS device at the mine and then paste it to you log. Try not to spoil logging tasks by your photo.
sources:
fi.spreckelsunionsd.org/muscovite-475
fi.wikipedia.org/wiki/Metamorfinen_kivilaji
www.koutavuores.net/paljakan-kalliot
Ero muskoviitin ja biotiitin välillä (Tiede ja luonto) | Ero samanlaisten esineiden ja termien välillä. (sawakinome.com)
"The most exciting way to learn about the Earth and its processes is to get into the outdoors and experience it first-hand. Visiting an Earthcache is a great outdoor activity the whole family can enjoy. An Earthcache is a special place that people can visit to learn about a unique geoscience feature or aspect of our Earth. Earthcaches include a set of educational notes and the details about where to find the location (latitude and longitude). Visitors to Earthcaches can see how our planet has been shaped by geological processes, how we manage the resources and how scientists gather evidence to learn about the Earth."
- Maitomies -