Helvetinkuoppa on arvioitu valtakunnallisesti melko arvokkaaksi neljännen arvoluokan kivikoksi. Kohde on geologisesti ja biologisesti melko edustavaa ja sen syntytapa on harvinainen.
Helvetinkuopan kivikot ovat melko hyvin kehittyneitä purkaus- ja taluskivikoita, jotka sijoittuvat kahden sulamisvesiuoman rinteille ja pohjalle.
Helvetinkuopan mutkaisen uoman kokonaispituus on jopa 900 metriä.Uoman matala ja kapea yläosa on noin 3 -5 metriä syvä, ja sen pohjaa peittää tiheähkö, pääosin kasvillisuden peittämä kivikko. Uoman puolivälissä on kalliokynnys, jonka alapuolellaa uoma syvenee huomattavasti muodostaen varsinaisen Helvetinkuopan. Alueen laajin ja jokseenkin paljas, tulustyyppinen kivikko on heti kynnyksen alapuolella olevassa jyrkässä rinteessä. Kätkökin sijaitsee näillä paikkeilla, Uoman alaosa on V:n muotoinen ja noin 8 - 15 metriä syvä ja sen rinteiden jyrkkyys on 40-45 °. Rinteiden alaosat ja pohja ovat pääosin kasvillisuuden peittämän, mutta varsin irtonaisen ja särmikkään kivikon peitossa.
Helvetinkuoipan kivikkoiset uomat ovat syntyneet, kun Paljakanvaaran länsirinne alkoi paljastua sulavan jäätikön alta. Jäätikön reunan ja vaaranrinteen väliseen painanteeseen oli patoutunut runsaasti sulamisvesiä, joita on purkautunut vaiheittain vaaran rinnettä alas, aluksi ilmeisesti jäätikön pohjan ja rinteen välistä ja myöhemmin mahdollisesti myös jäätikön reuan editse. Vesimassat leikkasivat uomia maa-aineksiin ja puhdistivat rapautuneita, maa- ja kiviaineksen täyttämiä kallioperän heikkousvyöhykkeitä, huuhtoivat kivikkoa paljaaksi ja kerrostivat ainesta uudelleen. Kallioseinämien vapauduttua jäistä, niistä on luultavasti sortunut vielä jonkin verran ainesta ja pakkasrapautuminen on tämän jälkeen jatkanut kivien irrottamista kallioista peittäen osan rinteistä taluskivikoilla.
Avoimet kivikot ovat laajalti poronjäkäläpeitteisiä. kivillä tai niiden välissä kasvaa pallero, valko- harmaa- ja sysiporonjäkälää sekä louhikkotorvijäkälää. Niiden lisäksi on hieman vähemmänmm. tähtitorvijäkälää, okatorvijäkälää ja keltatorvijäkälää. Paljaampia kivipintoja peittävät kaarrekarve, tummat karttajäkälät, jonkin verran myös kellertävät karttajäkälät ja ryhmynapajäkälä. Kosteimmissa onkaloissa kasvaaa saksipihtisammalta. Tasaisimmilla kohdilla kivet ovat huomattavan metsäsammaleisia ja paikoin myös varpuisia. Kallioilla kasvaa lisäksi kallioimarretta.
Aikanaan seudulla vaikuttaneet kansanparaantajat ja tietäjät ovat käyttäneet Helvetinkuoppaa voimapaikkanaan.