Matinlahden rapakivet
Matinkylän rannassa aivan ulkoilureitin ja uimarannan läheisyydessä on kaksi toisistaan haljennutta viborgiittityypin rapakivisiirtolohkaretta. Rapakivi on ajautunut paikalleen viime jääkauden lopussa Viipurin tai Kaakkois-Suomen rapakivialueelta, kun mannerjää kuljetti sen nykyiselle paikalleen. Valitettavasti suuri osa siirtolohkareesta on töhritty, mutta geologiaa on silti hyvin nähtävissä paikan päällä. Paikka on helposti saavutettava kohde ja sijaitsee parkkipaikan vieressä. Rapakivisiirtolohkareet ovat yleinen näky muun muassa rantaraitilla.
Taustaa
Etelä-Suomen kallioperä on syntynyt pääosin Svekofennisessä vuorijonopoimutuksessa noin 1900 miljoonaa vuotta sitten. Ennen kallioperän muodostumista Etelä-Suomen paikalla oli meri, jonka pohjalle kerrostui silloisten jokien tuomaa hiekkaa ja savea, sekä tulivuorten tuhkaa ja laavaa. Hiekan ja saven iskostuessa muodostui sedimenttikiviä ja tulivuorten purkaustuotteista vulkaniitteja. Maankuoren laattojen törmätessä nämä sedimenttikivet ja vulkaniitit poimuttuivat Keski- ja Pohjois-Suomen arkeeista mannerta vasten korkeaksi vuoristoksi, Svekofennideiksi. Korkean paineen ja lämpötilan vuoksi kivien alkuperäinen rakenne suli, jolloin muodostui vulkaanisia kiviä, kuten kaikkien tuntema graniitti.
Noin 300 miljoonaa vuotta myöhemmin, kun Svekofennien vuorijono oli jo kulunut juuriosiensa tasolle, pääsi kallioperään tunkeutumaan jälleen kivisulaa, josta kiteytyi rapakivigraniitti. Tämän jälkeen ei suuria muutoksia Suomen kallioperässä nähty.
Ensimmäinen tutkimus rapakivestä tehtiin Suomessa vuonna 1768, jonka takia sana on lainattu muihin kieliin. Rapakiveä esiintyy kaikilla mantereilla, mutta eniten sitä on Suomessa ja Laatokan ympäristössä.
Mitä rapakivi on?
Rapakivi on graniitin muunnelma, joka on karkearakenteinen ja erityisen helposti rapautuva eli moroutuva. Kivi on saanut nimensä siitä, että jotkut rapakivet rapautuvat helposti soraksi, josta käytetään nimitystä moro. Rapakivigraniitit ovat kallioperämme graniiteista nuorimpia ja ne esiintyvät niitä vanhempien kivilajien keskellä ja ovat siten näitä ympäröiviä kiviä nuorempia. Suomen rapakivigraniitit esiintyvät vuoripoimutuksen aikana syntyneestä peruskalliosta jyrkästi leikkaavina alueina. Ne ovat A-tyyppisiä graniitteja eli niillä on hyvin paljon graniittia muistuttavat petrografiset ja mineralogiset piirteet. Rapakivet koostuvat seuraavista mineraaleista, jotka ovat paljousjärjestyksessä: alkalimaasälpä, plagioklaasi, kvartsi ja biotiitti ja usein mukana on myös sarvivälkettä ja joskus muskoviittia.
Niissä esiintyy myös monia lisämineraaleja, etenkin fluorisälpää ja zirkonia. Hivenaineista fluori on erikoisesti rikastunut rapakivigraniittiin. Yleisimmin esiintyviä kidemuotoja ovat kuutio ja oktaedri. Sen väri on tavallisimmin violetti, mutta joskus hailea tai sinisenmusta. Zirkoni sensijaan on hyvin pieninä rakeina ja se on yleensä väriltään vaalean tai punertavan ruskea. Lisämineraaleja ei kuitenkaan paljaalla silmällä erota.
Rapakivet voidaan jakaa rakenteensa puolesta viborgiittityyppiin ja pyterliittityyppiin. Hyvin kehittynyttä rapakiveä kutsutaan viborgiitiksi. Niiden tyypillinen rakenne koostuu ruskeista alkalimaasälpäovoideista eli pyöreista rakenteista, joita ympyröi usein valkoinen plagioklaasista koostuva kehä. Tätä kutsutaan rapakivirakenteeksi. Jos rakenne puuttuu kokonaan tai suurimmaksi osaksi, luokitellaan se pyterliittityyppiin. Kvartsi esiintyy viborgiitissä harmaana ja kiiltävänä, biotiitti ja sarvivälke tummina mineraaleina. Sarvivälkettä ei ole geokohteen kivissä havaittavissa.
Viborgiittityyppi on huomattavasti yleisempi rapakivityyppi. Sitä esiintyy erityisesti Viipurin seudulla ja Kaakkois-Suomessa Porvoosta itään ulottuvalla alueella. Tätä aluetta kutsutaan "Viipurin massiiviksi". Pyterliittityyppiä esiintyy tasaisemmin ympäri Suomea, lähinnä rannikkoalueilla. Sen nimi juontaa Pyterlahden kylästä Virolahdella, josta sitä louhittiin suuria määriä. Tiriliitti on tumma rapakivigraniitti, joka on saanut nimensä esiintymisalueensa Lappeerannassa sijaitsevan Tirilän kylän mukaan.
Tehtävät
1) Tutki lohkareiden rakenteita tarkemmin. Onko niissä havaittavissa tekstissä ilmi tulleita rapakivirakenteita?
2) Mitä rapakivelle tyypillisiä mineraaleja on kivissä havaittavissa? Mainitse vähintään kaksi mineraalia ja kerro lyhyesti niiden rakenteesta ja väristä.
3) Vapaaehtoinen: Ota kuva itsestäsi tai henkilökohtaisesta esineestäsi rapakiven luona ja liitä se loggaukseesi.
Voit logata kätkön lähetettyäsi vastaukset profiilisivun kautta.
Matinkylä rapakivi granite boulders
There are two viborgite rapakivi granite boulders in the immediate vicinity of the Matinkylä swimming beach. Matinlahti rapakivi granite boulder has drifted into place at the end of the last ice age when icecap transported it to its current location from Vyborg area or Southeast Finland. Unfortunately, a large part of the boulder has been smudged, but the geology can still be seen on site. The place is very easy to reach and is located next to the parking lot. Rapakivi granite boulders are a common sight in this area, because the ice retreated to the west and northwest.
Rapakivi granite
The bedrock of southern Finland was mainly formed in the Svekofennian mountain range folding about 1900 million years ago. Before the bedrock was formed, there was an ocean on the site of Southern Finland, at the bottom of which was deposited sand and clay brought by the rivers of that time, as well as ash and lava from volcanoes. Sedimentary rocks were formed when sand and clay collided, volcanic eruption products formed vulcanites. When the plates of the Earth's crust collided, these sedimentary rocks and volcanics from the Central and Northern Finland folded up against the continent into a high mountain range, the Svekofennides. Due to the high pressure and temperature, the original structure of the rocks melted, forming igneous rocks such as granites, granodiolites and tonalites.
About 300 million years later, when the Svekofennie mountain range had already worn down, rock melt penetrated the bedrock, from which the rapakivi granite crystallized much later than the other rocks.
The first research on rapakivi was done in Finland in 1768, which is why the word has been borrowed into all the world's languages. Rapakivi is found all over the world, but it is most abundant in Finland and Karelia region in Russia.
What is rapakivi granite?
Rapakivi granite is a variant of granite, which has a rough structure and is particularly easily crumbled. They are A-type granites, which means they have petrographic and mineralogical features very similar to granite. Rocks are composed of the following minerals, in order of abundance: alkali feldspar, plagioclase, quartz, and biotite, and often include hornblende and muscovite.
Rapakivi granites can be divided according to their structure into Viborgite type and Pyterlite type. A well-developed rock is called Viborgite, what kind of boulder is this. Its typical structure consists of round alkali feldspar surrounded by a grayish or white ring of plagioclase feldspar. This is called rapakivi structure. If the structure is missing completely or for the most part, it is classified as Pyterlite type. In addition, rapakivi granites include several porphyritic and flat granites. Quartz occurs in the rapakivi as gray and shiny, and biotite and hornblende as black minerals.
The Viborgite type is a significantly more common type of rapakivi granite. It is a type of stone that is found especially in the Vyborg region and Southeast-Finland. The Pyterlite type occurs more evenly around Finland, mostly in coastal areas.
Tasks
1) Investigate the structures of the boulders more specifically. Are there any rapakivi granite structures visible in them? How much?
2) What minerals typical for rapakivi granite can be observed? Name at least two and briefly describe their structure and color.
3) Voluntary: Take a photo of you or your personal item at the rock.
You can log the cache after sending the answers via profile page.