Lintukoto on suomalaisessa kansanperinteessä oleva mytologinen alue. Se on kaukainen seutu maailman ääressä, ihan maailman reunalla; alueella, jossa taivaankansi kohtaa maanpinnan. Uskomuksen mukaan Lintukoto sijaitsi lämpimässä etelä-lounaassa, jonne muuttolinnut muuttivat talveksi ja matkasivat sinne Linnunrataa seuraamalla. Myös kuolleen ihmisen sielu saattoi vaeltaa Lintukotoon.
Koska taivaankansi oli taivaan ja maan yhtymäkohdassa matalalla, saattoi maailman reunoilla elää vain pikkuväki. Asukkaat olivat lintukotolaisia eli taivaanääreläisiä; pienikokoisia ihmisen tapaisia olentoja. Onnelliset taivaanääreläiset asuivat siellä maailman reunalla. Lintukodossa.
Aleksis Kivi kirjoitti vuonna 1866 runon "Lintukoto". Runossa lintukoto kuvataan merellä olevaksi saareksi, jota asuttaa pienikokoinen kerikansa. He pysyivät ikuisesti nuorina ja onnellisina.
Nykyään lintukodolla tarkoitetaan yleensä pientä, turvallista ja kotoisaa paikkaa tai aluetta.
--
Kätkön camo edustaa saksalaista tyylisuuntaa. Raumalle se on kulkeutunut linnunpönttöjä harrastavan herran matkamuistona Lyypekistä noin 7 vuotta sitten. Jostain syystä se ei kuitenkaan kelvannut täkäläisille pikkulinnuille, eikä siinä ole koskaan asunut yksikään lintuperhe. Näin ollen jästiomistaja luovutti käyttämättä jääneen lintukodon pois ja totesi, että nyt sen on aika saada uusi tarkoitus geokätkönä. Myös muutama pieni kulkija mahtuu.