Näillämain oli aikoinaan Kortesjärven ja Kauhavan raja.
Kortesjärvi on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Pohjanmaahan kuuluvassa Järviseudun seutukunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Sen asukasluku oli 2 275 ihmistä ja pinta-ala 333,51 km⊃2;, josta 9,81 km⊃2; vesistöjä (31.12.2008). Kunta lakkasi olemasta, kun se yhdistyi Alahärmän, Kauhavan ja Ylihärmän kanssa uudeksi Kauhavan kaupungiksi vuonna 2009. Kortesjärven naapurikunnat ennen lakkauttamista olivat Alahärmä, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Pedersören kunta ja Uusikaarlepyy. Entisiä naapurikuntia olivat myös Uuteenkaarlepyyhyn liitetty Jepua ja silloiseen Pietarsaaren maalaiskuntaan liitetty Purmo.
Kortesjärveltä on löydetty runsaasti kivikautista esineistöä. Runsaiten löytöjä on tehty kirkonkylän alueelta Hietalan ja Tuomaalan mäeltä. Löydöt sijoittuvat kampakeraamisen kulttuurin loppupuolelle. Vasarakirvesajan löytöjä on useita, sen sijaan pronssi- ja rautakautisia löytöjä on niukasti. Lappalaisasutukseen viittaavaa nimistöä ovat mm. Lappisenjärvi ja Porolampi.
Uuden ajan asutus saapui Kortesjärvelle kolmelta suunnalta. Purmojärvellä paikannimistö ja murre viittaavat Lappajärveltä tulleeseen savolais- ja hämäläisasutukseen. Kunnan länsi- ja eteläosassa on vanhan Kyrönmaan asutusta pohjalaismurteineen. Savolais- ja pohjalaismurteiden raja kulkee kirkonkylän itäreunalla "Nuottimäen prunnilla".
Kolmas asutuksen leviämissuunta on rannikkoseudulta tullut ruotsalaisasutus. Kortesjärven alueella on runsaasti ruotsinkielistä paikannimistöä.
Tolppa vielä muistuttaa rajamerkistä.