Tämä on maakohde, earth cache, jonka loggaaminen löydetyksi edellyttää, että tutustut kohteen geologiseen opetukseen ja suoritat kätkökuvauksessa annetut tehtävät, sekä lähettämällä vastauksesi minulle.
Veiksel-jääkausi oli viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi. Silloin mannerjäätikkö laajeni Skandinavian tuntureilta jopa Keski-Eurooppaan asti. Muun muassa Suomi peittyi eräässä vaiheessa kokonaan jäähän. Jääkauden loppuvaiheessa lämpötila aaltoili rajusti. Noin 15 000 vuotta sitten, Bölling-interstadiaalikaudella, ilmasto lämpeni rajusti ja alkoi lämmin kausi, ja jää vetäytyi viimeistään tällöin Saksan ja Puolan pohjoisrannikolta. Jää vetäytyi Suomesta viimeiseksi Kolarin seudulta 10 000 vuotta sitten.
Hiidenkirnu on kalliossa oleva lieriönmuotoinen kuoppa. Hiidenkirnut muodostuvat, kun jäätikkö peittää kallion pinnan. Jään ja lumen sulamisesta syntyvä vesi muodostaa jäätikön puroja, jotka kerättyään uriinsa tietyn määrän moreenijätettä valuvat lopulta alas jään halkeamaan pyörteisenä vesimassoina. Sulamisveden pyörittäessä isoa kiveä tai kiviä, jauhinkiviä eli pyörrekiviä, paikallaan, syntyy sileäreunaisia koloja kallioon.
Nykyään uskotaan, että hiidenkirnujen muodostumista on edesauttanut kavitaatio. Kavitaatio on ilmiö, jossa neste, yleensä vesi, kaasuuntuu paineen laskun johdosta. Tämän seurauksena nesteeseen muodostuu pieniä kaasukuplia.
Kun vesi virtaa suurella nopeudella ja virtaus hidastuu jostain syystä nopeasti, syntyy vesipyörteitä. Nopeuden muutos voi johtua esimerkiksi leventyneestä uomasta tai esteestä, jonka yli veden on virrattava. Tämä aiheuttaa vesipyörteitä. Näissä vesipyörteissä vesimolekyylit vapautuvat nestemuodostaan ja höyrystyvät kaasukupliksi. Kun kaasukuplat luhistuvat, seuraa imploosio ("sisäänpäin suuntautuva räjähdys"). Jos tämä tapahtuu lähellä kalliota, muodostuu vasaraniskuja vastaava vaikutus. Vaikutus on voimakkain siellä, missä kallionseinämä on heikko, kuten halkeamissa. Kavitaation vaikutuksesta kallioperään muodostuu pieniä kuoppia, joista hiidenkirnut saavat alkunsa. Saattaa myös olla, että jauhinkivet tulevat prosessin mukaan myöhäisessä vaiheessa ja huolehtivat lopullisesta kiillotuksesta. Tämä tarkoittaa, että kavitaatiosta johtuvat törmäykset luovat alkuperäisen reiän ja jauhinkivet jatkavat sitten reiän suurentamista.
Sulamisvesi virtaa jäätikön aiheuttaman paineen alla
Esteen takana tai kallion halkeamassa muodostuu pyörteitä ja muodostuneet kaasukuplat rikkovat kallionpintaa
Irtokivet ja jauhinkivet hiovat hiidenkirnua syvemmäksi
Glasifluviaaliset eli jäätikön sulamisvesien kovertamat kirnut syntyivät jääkauden loppuvaiheissa, mutta uusia, joskin pieniä kirnuja syntyy edelleen.
Vuolaissa koskissa syntyy koskikirnuja ja suurten vesien äärellä rantakirnuja. Niissä veden liike liikuttaa ja pyörittää kiviä ja kuluttaa kalliota. Ne ovat läpimittaansa nähden matalia ja usein epämääräisen muotoisia.
Yleensä hiidenkirnu muodostuu ylhäältä alaspäin, mutta joskus, harvemmin, hiidenkirnu voi muodostua myös vaakatasossa, kun virtausvesi saa kiven kuluttamaan kallionseinämää ”sisäänpäin”
Lohkareiden kivilajit edustavat lähialueen kallioperää, ja ne ovat kulkeutuneet paikalleen jäätikön kuljettamana vain lyhyen matkaa. Lohkareet ovat hajonneet jäätikön kuljetuksen aikana ja sen jälkeen.
Toistuvat jäätiköitymiset ovat kuluttaneet ympäristön rikkonaisemmat kallioalueet. Seinämään muodostunut kalliolippa on syntynyt kun sen alla olevan kivimassa on romahtaessa alas jäiden aiheuttaman kulutustyön vaikutuksesta.
Nollapisteessä, kohdassa, jossa länsiseinämä kaartuu lounaan suuntaiseksi, on noin 15 metrin korkeudella, hieman ylikaltevassa seinämässä näyttävä osittainen hiidenkirnu. Kirnun korkeus on 12 metriä ja se on muodoltaan alaspäin levenevä kartio. Alaosassa on kirnun halkaisija noin viisi metriä ja yläosassa noin kolme metriä. Noin 1/4 hiidenkirnu on nähtävissä seinämässä.
Muutaman metrin päässä, noin 2 metrin korkeuteen, on muodostunut ulkoneva kalliolippa.
Seinämässä on myös selkeitä uurteita, missä jäätikkö on raapinut kallion pintaa.
Kallion juurella, näet runsaasti erimuotoisia ja -kokoisia lohkareita. Osa on siirtynyt, jäätikön kuljettamana kauemmaksi, mutta osa on jäänyt maahan sen jälkeen, kun ne ovat lohjenneet kallion seinämästä.
Tehtävät:
1. Perustuen havaintoihisi, miten luulet hiidenkirnun muodostuneen?
Onko kyseessä vaakatasossa vai pystysuoraan muodostunut hiidenkirnu?
2. Onko hiidenkirnun pinta aivan tasainen? Mistä luulet tämän johtuvan?
3. Löydätkö seinämästä jälkiä jotka voisivat viitata kavitaatioon?
4, Miten luulet kalliolipan muodostuneen?
5. Ota kuva jostakin henkilökohtaisesta esineestä tai itsestäsi niin että hiidenkirnu näkyy. Liitä kuva logiisi.
Voit logata löytösi kun olet lähettänyt vastauksesi kätkön omistajalle. Ethän kirjoita vastauksia loggaukseesi, mutta muista liittää kuva! Sinun ei tarvitse odottaa lupaa loggaukseen. Otan yhteyttä, mikäli vastauksissasi on tarkennettavaa.
Detta är en earth cache. För att logga cachen, skall du bekanta dig med ställets geologiska beskrivning och svara på uppgifterna. Svarena sänder du lättast via message center.
Weichsel var den sista istiden i norra Europa. Den kontinentala glaciären expanderade då från de Skandinaviska fjällen till Centraleuropa. Finland var till exempel helt täckt av is i ett skede. I slutet av istiden växlade temperaturen märkbart. För cirka 15 000 år sedan, under Böllingtid, värmdes klimatet drastiskt och den varma tiden började, och isen drog sig senast då tillbaka från Tysklands och Polens norra kust. Isen smalt slutligen från Finland för ca 10 000 år sedan, då Kolariregionen befriades från istäcket.
Jättegryta är ett cylindriskt hål i berget. Jättegrytor bildas när en glaciär täcker bergsytan. Smältvattnet som bildas då glaciären och snön smälter, bildar glaciärströmmar, som rinner under glaciären som virvlande vattenmassor. När smältvattnet roterar en stor sten eller stenar, sk. slipstenar, på ett ställe, skapas släta hål i berget.
En annan, modernare, teori bygger på kavitation. Kavitation är ett fenomen där en vätska, vanligtvis vatten, övergår i gasform, på grund av ett tryckfall. Då bildas små gasbubblor i vätskan.
När vattnet strömmar med en hög hastighet, och hastigheten ändras, av någon anledning, snabbt till det lägre skapas vattenvirvlar. Hastighetsförändringen kan tex bero på ökad bredd i flödet eller att vattnet går över ett hinder, detta skapar vattenvirvlar. I dessa vattenvirvlar frigörs vattenmolekylerna från sin flytande form och går över i gasform. När gasbubblorna kollapsar sker implosioner (”inåt sprängning”). Om detta sker nära en berghäll, får man en hammarslagsliknande effekt. Effekten blir starkast där hällen är svag, som till exempel i sprickor. Genom kavitation bildas små gropar i berghällen vilka utgör början till jättegrytor. Det kan också vara så att löpstenarna kommer in sent i processen och bara står för den sista finslipningen. Dvs att implosionerna från kavitationen skapar det ursprungliga hålet, och att löpstenar sedan fortsätter att slipa upp hålet.
Vanligtvis bildas jättegrytor uppifrån nedåt, men ibland, mer sällan, har jättegrytor bildats horisontalt, då det strömmande vattnet fått stenen att slita bergsväggen ”inåt”
Glacifluviala jättegrytor, som formats av glaciärers och inlandsisars smältvattensälvar, skapades i slutskedet av istiden, men nya, om än små, jättegrytor skapas fortfarande.
Snabba forsar kan producera jättegrytor och strandgrytor kan uppstå vid havsstränder och vid större sjöar. När vattnets strömmar eller vågorna sätter stenar i rotation, slits stranden eller stenbottnen. Dessa grytor är grunda i förhållande till sin diameter och ofta oregelbundna i sin form.
Stenblockens bergarter representerar berggrunden i närområdet och de har transporterats till sin plats av glaciären endast en kort sträcka. Stenblocken har gått sönder under och efter transporten.
Då isen kommit och gått upprepade gånger, har den tärt på de bräckligaste områdena i berget. Den utskjutande klippavsatsen har bildats då den under liggande stenmassan har vittrats sönder av ismassorna och kollapsat.
Vid nollpunkten, där den västra väggen kröker sig mot sydväst, finns en del av en jättegryta synlig, på den något utåt sluttande väggen, på ca 15 meters höjd. Jättegrytans höjd är 12 meter och den är formad som en kon där basen är bredare. Jättegrytan har en diameter på cirka fem meter i basen och den övre delen är cirka tre meter. Ca 1/4 av en jättegryta går att se på bergsväggen.
Några meter framåt, på ca 2 meters höjd, har en utåtskjutande klippavsats bildats.
Det finns också tydliga räfflor i berget, där isen skrapat ytan.
På marken, vid foten av bergsväggen, kan man se mängder av klippblock av olika form och storlek. En dela av flyttats med inlandsisen längre bort, men en del har blivit kvar på området, efter att de brutits loss från bergsväggen.
Uppgifter:
1. Baserat på dina observationer: Hur tror du att jättegrytan uppstått?
Är det frågan om en horisontal eller lodrät jättegryta?
2. Är jättegrytans yta helt jämn? Vad tror du att detta beror på?
3. Hittar du spår i bergsväggen som kan ha uppstått genom kavitation?
4, Hur tror du att klippavsatsen uppstått?
5. Ta en bild på (en del av) dig själv eller något personligt så att jättegrytan syns. Lägg till bilden i din loggning.
Du kan logga cachen efter att ha skickat svaren till cachens ägare. Skriv inte svarena i loggningen, men lägg till bilden! Om svaren kräver förtydliganden kommer ägaren att kontakta dig.
This is an Earth cache. To log the cache, you must read the geological description of the place and answer the questions. The easiest way to send the answers is using the message center.
The Weichselian glaciation was the last glacial period and its associated glaciation in northern parts of Europe. At that time, the continental glacier expanded from the Scandinavian fells even to Central Europe. For example, Finland was completely covered in ice at one point. At the end of the Ice Age, the temperature fluctuated violently. About 15,000 years ago, during the Bølling oscillation period, the climate warmed drastically and the warm season began, and the ice melted from the northern coast of Germany and Poland. The last ice melted from Finland in the Kolari region 10,000 years ago.
A giant's kettle, also known as either a giant's cauldron, moulin pothole, or glacial pothole, is a cylindrical hole in the rock. Giant's kettles are formed while a bedrock surface is covered by a glacier. Water, produced by the thawing of the ice and snow, forms streams on the surface of the glacier, which, having gathered into their courses a certain amount of morainic debris, finally flow down a crevasse as a swirling cascade or moulin. The sides of the crevasse are abraded, and a vertical shaft is formed in the ice.
Another, more modern, theory is based on cavitation. Cavitation is a phenomenon in which the static pressure of a liquid reduces to below the liquid's vapour pressure, leading to the formation of small vapor-filled cavities in the liquid.
When the water flows at a high speed, and the speed changes, for some reason, quickly to the lower one, whirlpools are created. The change in speed can, for example, be due to increased width in the flow or the water going over an obstacle. In these whirlpools, the water molecules are released from their liquid form and change into gas form. When the gas bubbles collapse, implosions occur ("inward explosion").
If this happens near the mountain slope, you get a hammer-like effect. It is most effective where the hob is weak. Through cavitation, small pits are formed in the rock slope which form the beginning of giant kettle.
It may also be the case that the stones come in late in the process and only account for the final polishing. This means that the implosions from the cavitation create the original hole, and that stones then continue to grind the hole open.
Meltwater flows under the pressure caused by the glacier
Swirls form behind an obstacle or in a rock crack, and the formed gas bubbles break the rock surface
Loose stones and grindstones grind the Giant’s kettle deeper
Usually giant’s kettles are formed from top to bottom, but sometimes, more rarely, giant’s kettles have formed horizontally, when the flowing water caused the stone to tear the rock wall "inwards"
Fluvioglacial, i.e. hollowed out by the melting waters of the glacier, Giant’s kettles were created in the final stages of the ice age, but new, much smaller, Giant’s kettles are still formed.
In fast-flowing rapids Giant’s kettles are formed. On sea beaches beach pots can be formed. The movement of water moves and rotates stones and wears away the rock. They are shallow in relation to their diameter and often vaguely shaped.
The rocks of the boulders represent the bedrock of the immediate area and they have been transported to their place by the glacier only a short distance. The boulders have broken during and after transport.
As the ice has come and gone repeatedly, it has eaten away at the most fragile areas of the rock. The protruding rock ledge has been formed when the underlying rock mass has been weathered by the ice masses and collapsed.
At ground zero, where the west wall curves towards the southwest, there is a partial giant’s kettle visible on the slightly over sloping wall at a height of about 15 meters. The height of the Giant’s kettle is 12 meters and it is shaped like a downward widening cone. In the lower part, the diameter of the Giant’s kettle is about five meters and in the upper part about three meters. About 1/4 of a Giant's kettle can be seen here.
A few meters ahead, at a height of about 2 meters, a ledge has formed.
There are also clear glacial striation in the rock, where the ice has scraped the surface.
On the ground, at the foot of the cliff, you can see lots of blocks of different shapes and sizes. Some have been moved with the glacier further away, but some have remained in the area, after they were broken free from the mountain wall.
Tasks:
1. Based on your observations: How do you think the Giant’s kettle was formed?
Is it a horizontal or vertical kettle?
2. Is the surface of the cauldron completely smooth? What has made the surface like this?
3. Do you find tracks in the wall that may have been caused by cavitation?
4, How do you think the rock ledge arose?
5. Take a picture of (a part of) yourself or something personal so that the giant’s kettle is visible. Include the picture in your log.
In order to count this Earthcache as a find, you must complete the following tasks and email the answers to me.
Lähteet / Källor
highcoastkvarken.org
visitlakekorpijarvi.fi/
wikipedia.com
freeflagicons.com