OKA#1 - Halkolansaari Multi-Cache

Olipa kerran Ahviolla eli OKA -kätkösarja esittelee Ahvionkosken 1,2 kilometriä pitkää vapaana virtaavaa koskialuetta ja saarisokkeloa. Kosket on suojeltu koskiensuojelulailla ja alue kuuluu Kymijoen Natura 2000 -alueeseen. Sarjaan kuuluu 10 kätköä ja jos kierrät ne kerralla, matkaa pitkin enemmän tai vähemmän virtaavaa vettä pitkin kertyy yli 4 km. Alueen pudostuskorkeudeltaan suurimpiin koskiin (Martinkoski ja Kotokoski) ei ole tarvetta mennä. Olosuhteet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan ja joen virtaamaasta ja veden lämpötilasta löydät tietoja Ympäristöhallinnon Vesi-palvelusta: www.vesi.fi (ymparisto.fi).

Voit kiertää kätköt numero- tai valitsemassasi järjestyksessä. Huomioi liikkuessasi, että alueella on muutama mökki. Neljä kätköistä saa käsiin rantautumatta, mutta muut vaativat kuivalle maalle siirtymistä ja tämä on hyvä huomioida jalkineita valitessa. Muista kerätä lokikirjoista talteen koodit matkan varrelle osuvaa bonuskätköä varten.

Once upon a time in Ahvio (OKA) cache series introduces Ahvionkoski's 1,2 kilometer long free-flowing rapids area and island maze. The area belongs to the Kymijoki Natura 2000 and is covered by the act on the protection of rapids. There are 10 caches in the series and if you collect them at once, the distance covered is more than 4 km. The flow of the river varies along the way, but there is no need to go to the highest rapids in the area (Martinkoski and Kotokoski). The conditions vary according to the seasons, and you can find information about the river flows and the temperature of the water from the Environmental Administration's Water service: www.vesi.fi (ymparisto.fi)

You can collect the caches in numerical order or in the order you choose. Note that there are a few cabins in the area. Four of the caches can be reached without landing, but the others require going ashore, and this is a good thing to consider when choosing footwear. Don't forget to collect the codes from the logbooks for the bonus cache.

Kätkö on kaksipisteinen multikätkö. Tilaa autolle löytyy lähistöltä, kts. waypoint. Multin alkupisteeltä löydät vesillelaskupaikan ja kalastusta koskevan ohjetaulun koivuun kiinnitettynä. Valitse ohjetaulun ylimmän rivin ensimmäisen kirjaimen perusteella loppupisteen koordinaatit vaihtoehdoista:

• J:   N 60° 38.160' E 26° 45.950'
• K:  N 60° 38.179' E 26° 45.978'
• L:  N 60° 38.200' E 26° 46.020'

Siirtyminen loppupisteelle onnistuu pitkin edessäsi aukeavaa Osolahtea, jonka vesi on lähes seisovaa. Kätkön käsiin saaminen pitäisi onnistua ilman rantautumista.

A two-stage multicache. At first stage there is place to start your rivertrip. Please, see the waypoint for parking. Look for the 1st letter of the 1st row in the infoboard, which tells about the fishing rules. Choose the coordinates for the cache from above according that letter. There is not much flow on the way along to the cache and it should be possible to log it without going ashore.

Lähes kaikki Kymijoen koski- ja virta-alueet ovat muuttuneet ihmistoiminnan vuoksi. Muutokset johtuvat vesistörakentamisesta sekä tulvasuojelun ja uiton takia tehdyistä koskiperkauksista. Tästä näet esimerkkejä myös Ahvionkosken alueella, jossa mm. Keskikoski on louhittu Päijänteensaaren halki 1930-luvulla. 

Kymijoen saastumisesta pahimmat esimerkit löytyvät Kuusankosken ja Keltin väliltä, jossa pohjasedimentissä on maailman korkeimpia mitattuja dioksiinipitoisuuksia ja jokea onkin sanottu yhdeksi maailman myrkyllisimmistä. Pohjasedimenttien dioksiinit, furaanit ja elohopea ovat pääosin peräisin joenvarren teollisuudesta puunsuoja-aine Ky 5:n ja kloorin valmistuksessa käytetyistä sekä jossain määrin myös puunjalostusteollisuudessa aiemmin käytetyistä kemikaaleista. Pohjaan kerrostuneet ympäristömyrkyt ovat sitoutuneet sedimentteihin, eivätkä onneksi lähde liikkeelle, ellei pohjaa käsitellä esimerkiksi ruoppauksin.

Kymijoen vesi on kuitenkin puhdistunut tasaisesti viimeisten vuosikymmenien aikana mm. päästöjen vähenemisen ansiosta. Nykyään Kymijoki onkin palannut merkittäväksi Etelä-Suomen lohijoeksi.

The recent history of the river Kymi

Almost all Kymijoki's rapids and currents of waters have changed due to human activity. The changes have been made due to the construction of waterways, flood protection and to make floating channels for log floating. You can also see examples of this in the Ahvionkoski area, where e.g. Keskikoski was quarred through Päijänteensaari in the 1930s.

The worst examples of Kymijoki pollution can be found between Kuusankoski and Kelti, where the bottom sediments have the world's highest measured dioxin concentrations and the river has been called one of the most toxic in the world. The dioxins, furans and mercury in the bottom sediments mainly came from the riverside industry, from the chemicals used in the production of the wood preservative Ky 5 and chlorine, and to some extent also from the chemicals previously used in the wood processing industry. Fortunately, the environmental toxins are bound to the sediments, and will not spread unless the river bottom is treated by e.g. dredging.

However, Kymijoki's water has been steadily cleaned over the past decades, thanks to the reduction in emissions. Today, Kymijoki has returned to being a significant salmon river in Southern Finland.