Lyhyesti baanoista
Helsinki edistää voimakkaasti pyöräilyä liikennemuotona. Yksi oleellinen osa tätä työtä on Helsinkiin suunniteltu laadukkaiden pyöräteiden muodostama baanaverkko, joka on kokonaispituudeltaan noin 130-140 kilometriä. Se sai alkunsa vuonna 2012 Baanasta, Mannerheimintieltä Länsilinkkiin ulottuvasta, pääosin vanhaan ratakuiluun sijoitetusta pyörätiestä.
Viikinbaana suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä Raide-Jokerin kanssa. Se yhdistää Pohjoisbaanan ja Itäbaanan Oulunkylästä Roihupeltoon ja noudattaa suurimmalta osin Raide-Jokerin reittiä. Viikinbaana on pituudeltaan noin viisi kilometriä.
Tehtävä
Eletään kesää 2038. Unix-koneiden Y2K38-kellonpyörähdysongelma ei aiheuttanut tammikuussa sen kummempia ongelmia - mitä nyt puolet henkilöautoista hyytyi niille sijoilleen, koska kauppasodan takia niihin ei ollut toimitettu Kiinasta ongelman poistavaa ohjelmistopäivitystä. Tämä oli käytännössä viimeinen niitti sille, että käytännössä koko kaupunkiliikenne siirtyi joko julkiseen liikenteeseen tai pyöräilyyn. Tähän olikin hyvät edellytykset, koska baanaverkosto oli juuri valmistunut koko laajuudeltaan.
Geokätköily eli uutta tulemistaan ihmisten huomattua kuinka näppärää olikaan harrastaa kätköilyä lähiluonnossa ja kaupungissa pyörän selästä. Ei tarvinnut murehtia parkkipaikan etsimisestä, tietulleista tai autolla sivutielle jumiinjäämisestä. Eräänä kesäpäivänä IRCin #kätköily-kanavalla roikkuvat Seppo, Tytti, Pekka, Janni, Elmer ja Varpu päättivätkin lähteä kätköilemään, kohteenaan jo syyskuussa 2023 piilotettu Viikinbaana-purkki. Kätköilykaveriporukka asui kuka missäkin, mutta kiitos hiljattain valmistuneen baanaverkon, pyörillä pääsi näppärästi paikasta toiseen.
Seppo oli asunut ikänsä Vantaan Myyrmäessä. Vuosien varrella Vantaakin oli innostunut pyöräbaanoista ja oli kaikkien yllätykseksi toteuttanut ne Helsingin kanssa yhteistyössä. Myyrmäenbaanasta oli kuin olikin tullut totta.
Tytti taas oli hiljattain muuttanut merenrantaan Töölöön Munkkiniemenbaanan varteen ja tämän identtinen kaksosveli Pekka viihtyi uusissa Oulunkylän keskustan taloissa ja näki ikkunastaan Pohjoisbaanan.
Janni asui yhä Arabianrannassa, koska oli Sompasaunan vakikävijä ja Sompasauna oli löytänyt pysyvän tontin lähistöltä. Aluksi vedenkohoamisen ansiosta Jannin pyöräkellaria huuhtoi säännöllisesti tulvavesi. Onneksi sentään Arabianbaana toteutettiin korotettuna väylänä rannan tuntumaan, jolloin se toimi samalla tulvamuurina.
Elmerin koti oli Pakilassa Lentoasemanbaanan tuntumassa. Elmer kävi säännöllisesti lentokentällä, olihan hän Suomen ainoan lentokuntoisen DC-3:n mekaanikko. Varpu taas halusi asuinpaikkansa olevan mahdollisimman lähellä Sipoonkorpea ja sen sieniapajia, muttei halunnut pois Helsingistä. Katto pään päälle oli siten löytynyt Jakomäestä, tietysti Jakomäenbaanan viereltä.
Porukka sopi tapaavansa tasapuolisesti Viikinbaana-kätköllä, koska se ei suoranaisesti ollut kenenkään lähimmän baanan varrella. Mutta missä Viikinbaana-kätkö sitten sijaitsikaan? Seppo oli tämän ratkaissut ja kertoi vastauksen IRCissä muille:
13:37 <Seppo> Nähdään kohta paikassa N60° 13.SeppoTyttiPekka E25° 01.VarpuElmerJanni!
Mukaan ei tarvinnut ottaa mitään kovin ihmeellistä kätköilyvarustusta, mutta hetken pohdittuaan kaikki tulivat siihen tulokseen, että pyörä olisi kaikkein paras väline kätkölle lähtemiseen.
Kätkösarjasta
Tämä kätkö kuuluu Helsingin pääpyöräväyliä esittelevään sarjaani. Aiemmat sarjan kätköt ovat seuraavat:
Teeman mukaisesti toiveeni on, että sarjan kätköt haetaan pyöräillen.