Hämeen linnaa ryhdyttiin rakentamaan Birger jaarlin Hämeeseen tekemän ristiretken jälkeen 1200-luvulla tai 1300-luvun alussa nykyiseen Linnanniemeen, ja pian linnan pohjoispuolelle alkoi syntyä asutusta. Tämä vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet Pietari Brahelta tammikuussa 1639 ensimmäisenä suomalaisena sisämaakaupunkina. Esihistorialliselta ajalta periytyvä Hämeen härkätie Turusta päättyi kaupunkiin, ja Ylinen Viipurintie kulki Hämeenlinnan kautta Viipuriin. Kaupunki oli Hämeen linnaläänin keskus.
Noista ajoista on kaupunki laajentunut useiden kuntaliitosten myötä. Näiden multien myötä pääset tutustumaan Hämeenlinnan kaupunginosiin tai kaupunginosien osa-alueisiin.
Kankaantausta
Kankaantausta tai Kankaantaka on Hämeenlinnan 20. kaupunginosa. Vuoden 1948 osittaiseen kuntaliitokseen asti Kankaantaka oli yksi Vanajan kunnan kylistä. Kankaantausta sijaitsee 1–3 kilometriä Hämeenlinnan keskustan eteläpuolella, Myllymäen ja Hattelmalan kupeessa, rajoittuen pohjoisessa Jaakonkatuun, idässä Vanajaveteen, etelässä Turun valtatiehen ja lännessä Hattelmalanharjuun. Kaupunginosan kahtia jakavan Helsinki–Tampere-moottoritien itäpuolella Kankaantaustaan kuuluvat Virvelin ja Visamäen alueet. Kankaantaustassa on etupäässä omakoti- ja rivitaloja. (Lähde: Wikipedia)
Aloituspistellä on peltinen kaappi, jonka yläkulmassa on numeroita.
Lukusarjan kolme viimeistä numeroa = XXX
Kätkö löytyy koordinaateista: N 60° 58.xxx+73 E 24° 28.xxx-169