Tämä myssen kadunpätkä ja koko alue voi olla vähän vieraampi kohde usealle, vaikka ihan kivenheiton päässä kulkee runsaasti julkista liikennettä ja moni vierestä varmasti mennytkin. Nyt on aika perehtyä tähän alueeseen tai pikemminkin sen historiaan nimistön kautta.
Nyt ollaan Siltasaaresssa, bogusnaatit osoittavat kadulle nimeltään Siltasaarenkärki, alueen läntisimpään pisteeseen. Mutta mitä mitä - eihän tämä ole saari, vaan pikemminkin niemi!?
Niemennokan pohjoiseen suuntaava rantakatu on puolestaan nimeltään Säästöpankinranta. Onko täällä ollut joskus pankki? Tutustutaanpa siis vähän sekä tähän saareen että ihan pankkiinkin.
Siltasaari - Broholmen
Siltasaari on Kallion kaupunginosaan kuuluva osa-alue, ja käytännössä se kattaa Hakaniementorin lähiseudut. Siltasaaressa asuu nykyisin n. 2500 asukasta ja työpaikkoja täällä on n. 5000.
Aikoinaan Siltasaari oli tosiaan nimensä mukaisesti saari, tai tarkalleen ottaen kaksi erillistä saarta - Iso Siltasaari (tunnettiin alkujaan nimellä Hiirisaari ennen kuin sillat rakennettiin) ja Pikku Siltasaari (Pikku Hiirisaari sekä myös Rottaholma).
Siltasaaren nimi (virallisesti vuodesta 1832) johtuu saariin johtaneista kahdesta sillasta: Pitkäsilta yhdisti Siltasaaren etelässä Vironniemeen ja Pikkusilta pohjoisessa mantereeseen ja Hämeentien alkuun. Pitkäsiltaa kutsuttiin myös Isoksi sillaksi ja Pikkusiltaa myös Sipoon sillaksi tai Pietarinsillaksi. Sillat rakennettiin ensimmäisen kerran puusta vuonna 1651. Ne lyhensivät matkaa Uudesta Helsingistä Vanhaankaupunkiin noin kolmella kilometrillä, kun Kluuvinlahtea ei tarvinnut enää kiertää.
1800-luvulla siltojen ja vanhan Hämeentien liikenteellinen merkitys kasvoi, kun Helsinki kasvoi pääkaupunkiaseman myötä. Ison Siltasaaren ja mantereen välinen salmi täytettiin 1890-luvulla, jolloin Pikku Siltasaari hävisi kartalta, Iso Siltasaari muuttui niemeksi ja vain Pitkäsilta jäi käyttöön. Tuo täytetty salmi sijaitsi suunnilleen nykyisen Hakaniemen torin kohdalla. Nykyinen kivinen Pitkäsilta puolestaan valmistui vuonna 1912. Nimen tausta siis noinkin yksinkertainen.
Siltasaaren historiaan kuuluivat kylpeminen ja huvittelu. Vuonna 1835 Ison Siltasaaren itärannalle kohosi kylpylaitos. Pitkänsillan korvassa sijainneessa laitoksessa saattoi nauttia suolaisista tai makeista ammekyvyistä, uimakylvyistä ja suihkuista. Pienen Siltasaaren rantaan perustettiin 1880-luvulla aikakauden muotivirtausten mukaisesti uimahuone, jossa kaupunkilaiset saattoivat virkistäytyä meren aalloissa. Uimahuoneen toiminta jäi tosin lyhytaikaiseksi, kun saari yhdistettiin mantereeseen.
Emilienburg - Säästöpankki
Huvitteluun liittyivät tietysti myös useat ravintolat ja kapakat, joita Siltasaaressa riitti. Kuuluisin kapakoista lienee ollut Ison Siltasaaren läntisessä kärjessä sijainnut Emilienburg.
Turusta Helsinkiin 1818 muuttanut Catharina "Cajsa" Wahllund perusti ravintolan Hämeen maantien varteen 1828. Tämän Emilienburgiksi nimeämänsä ravintolan hän siirsi 1832 paremmalle paikalle Siltasaaren kärkeen, ja kaupungin silloisen rajan ulkopuolella sijainnut ravintola olikin ylioppilaiden ja Helsingin yliopiston nuoremman opettajakunnan suosiossa. Ylioppilaat antoivat Emelienburgin ravintolalle nimen Säästöpankki (Sparbanken), koska he veivät sinne rahansa ”säästöön”. Ravintolan yhteydessä oli myös keilarata. Ravintolassa mm. järjestettiin 8.5.1837 suuret läksiäisjuhlat Helsingistä Porvooseen muuttamassa olleelle runoilija J.L. Runebergille.
Vuotta ennen Emilienburgin avaamista, 1827, Catharina Wahllund alkoi pitää Töölönlahden rannalle perustetussa Seurapuistossa eli ”Yleisellä kävelypaikalla” kahvibuffettia, ja vuonna 1837 Helsingin kaupunki vuokrasi hänelle 15 vuodeksi oikeuden ravintolatoiminnan harjoittamiseen puistossa. Aluksi hän perusti pienen virvokkeita myyvän kioskin, mutta jo kaksi vuotta myöhemmin valmistui ravintola Sjöpaviljongen, josta tuli myös ylioppilaiden suosima. Se vei pikkuhiljaa Emilienburgin ravintolan asiakkaat. Ajan myötä Emilienburgin ravintolarakennuskin rappeutui ja lopulta tulipalo 1855 raunioitti loputkin siitä. Ravintolasta muistuttaa nykyisin vain kadunnimi Säästöpankinranta (Sparbankskajen). Säästöpankinranta on ollut virallinen kadunnimi vuodesta 1893 lähtien.
Lopulliset koordinaatit selvittääksen täytyy ratkoa muutama kysymys Säästöpankinrannan rakennuksiin ja Cajsaan liittyen, ja sijoittaa vastauksista tulevat numerot alla oleviin koordinaatteihin laskukaavojen mukaisesti. Osaan vastaus löytyy muualta kuin itse kadulta, mutta pääosaa varten on jalkauduttava etsimään vastaukset itse kadulta.
- Osoitteessa Säästöpankinranta 2 A on ovi porraskäytävään (Itse osoitekyltti osoittaa kyseistä ovea). Oven yläpuolella lukee KOy ja kulman takana olevan kadun nimi. Mikä on numero tämän katuosoitteen perässä?
[vastaus (2-numeroinen luku) = A]
- Minä vuonna on laatan mukaan perustettu Asunto Oy Teppo Osakeyhtiö?
[vastaus (4-numeroinen luku) = B]
- Osoitteessa Säästöpankinranta 3 sijaitsee kelluva rakennus. Sitä vastapäätä oleva talo sen sijaan on tukevasti kuivalla maalla, ja sen julkisivussa on myös käytetty jokseenkin vahvaa materiaalia. Mitä julkisivussa käytetty kivilaji on?
[vastauksen kirjainten lukumäärä = C]
- Minkäniminen on asunto-osakeyhtiö (As.Oy.) talossa, jonka osoite on Säästöpankinranta 8?
[vastauksen kirjainten lukumäärä = D]
- Osoitteessa Säästöpankinranta 10 olevan asuintalon merenpuoleisessa kulmauksessa (Siltasaarenkärjen risteus) on n. 3 metrin korkeudessa pieni laatta lipputangon alla. Mikä vuosiluku on laatan alanurkassa?
[vastaus (4-numeroinen luku) = E]
- Catharina "Cajsa" Wahllundin kädenjälki Helsingin paikallishistoriassa näkyy edelleen katukuvassa, mm. erään läheisen puiston nimessä. Mikä on tämän puiston nimi (nimi nominatiivissa ilman puisto-sanaa)?
[vastauksen kirjainten lukumäärä = F)
Pääset kirjoittamaan nimmarin lokivihkoon, joka sijaitsee koordinaateissa N 60° xx.yyy' E 24° ww.zzz', jossa
- xx = F
- yyy = (A*D*F)/2+E-B+100
- ww = 40+A
- zzz = (E-C-234)/2
Ja ihan perusmatemaattisilla laskusäännöillä ylläolevat kun ratkot, niin ei pitäisi olla vaikea.
Kätköpaikka on tiettyina vuorokaudenaikoina erittäin jästiherkkä (etenkin kesäisin), joten hoidathan purkin esiinoton ja takaisinlaiton huomaamattomasti. Purkissa ei ole kynää eikä sinne mahdu matkalaisia.