Hämeen linnaa ryhdyttiin rakentamaan Birger Jaarlin Hämeeseen tekemän ristiretken jälkeen 1200-luvulla tai 1300-luvun alussa nykyiseen Linnanniemeen ja pian linnan pohjoispuolelle alkoi syntyä asutusta. Tämä vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet Pietari Brahelta tammikuussa 1639 ensimmäisenä suomalaisena sisämaakaupunkina. Esihistorialliselta ajalta periytyvä Hämeen härkätie Turusta päättyi kaupunkiin ja Ylinen Viipurintie kulki Hämeenlinnan kautta Viipuriin. Kaupunki oli Hämeen linnaläänin keskus. Noista ajoista on kaupunki laajantunut useiden kuntaliitosten myötä.
Birger Jaarli on historiasta tunnettu henkilö. Vähemmän tunnettu on hänen mummonsa, josta yleisesti käytettiin nimeä Birgerin mummo. Epämääräiset historiankirjat kertovat, että Birgerin mummo oli aikansa teräsmummo. Tarina kertoo, Birgerin mummo halusi matkustaa ulkomaille takapajuiseen Suomeen ja hän vaatimalla vaati päästä lapsenlapsensa Birger Jaarlin mukaan ristiretkelle. Birger Jaarli vastusti mummon lähtemistä mukaan ja vetosi siihen, että mummon pitää jäädä kutomaan villasukkaa. Syntyi sanaharkka ja mummo sai tahtonsa läpi. Laivamatkalla Suomeen nousi myrsky ja Birger Jaarli kärsi merisairaudesta. Samaan aikaan Birgerin mummo seisoi laivan keulassa välittämättä tuulesta ja sateesta. Maan lähestyessä myrsky tyyntyi ja Birger Jaarlin merisairaus helpotti. Birger Jaarli otti Birgerin mummon mukaan tekemään suunnitelmia ristiretkeä varten. Epämääräiset historiankirjat tietävät kertoa, että Birgerin mummolla oli merkittävä rooli ristiretken onnistumisessa. Aika historiankirjoissa ei kuitenkaan ollut valmis Birgerin mummolle, joten historiankirjat kertovat vain Birger Jaarlista.
Tsekkeri:
Tarkasta ratkaisusi