Perusgamo puussa. Ei tarvi kiivetä.
Kälviän kirkko
Lajissaan kolmas Kälviän Kirkkoa esittelevä geokätkö. Aiemmassa yksityiskohtaisempi kuvaus, jos kiinnostaa? https://www.geocaching.com/geocache/GC5BVB6_kalvian-kirkko
Kälviän pitäjä irtautui Kaarlelasta, (entinen Kokkolan mlk), vuonna 1639, ilman vaihetta jossa se olisi ollut Kokkolan kappelina. Kirkko piti alunperin rakentaa pitäjän suurimmalle kylälle, Pohjanmaan rantatien varrelle Ruotsaloon. Sieltä ei sopivaa maa-aluettai saatu hankittua ja näin kirkko pappiloineen rakennettiin Kälviän kylään, jokivartta muutama kilometri ylöspäin. Kälviällä Hyypän isäntä antoi kirkolle paikan ilman minkäänlaista korvausta ja näin kirkolle löytyi paikka kylän alavimmalta paikalta, vanhan tulvauoman ja joen välistä, johon pitäjän ensimmäinen kirkko nousikin jo vuonna 1640.
Toinen kirkko, Pyhän Kolminaisuuden kirkko, valmistui entisen paikalle v. 1765 kälviäläisen kirkonrakentajan Jaakko Suonperän suunnittelemena ja hän myös johti rakennustyötä alusta loppuun asti. Hämärää ristikirkkoa kirkkoa remontoitiin useaan otteeseen, mm. ikkunoita lisäämällä ja suurentamalla, sekä istumapaikkoja lisäämällä, mutta 1800-luvun loppupuolella pitäjässä tiedostettiin kirkon olevan jo niin huonossa kunnossa, ettei korjaavat toimenpiteet enään oikein auttaneet. Vuonna !882 perustettiin kirkonkorjausrahasto, johon kerättiin lahjoituksia aina tilaisuuden tullen.
Viimeisin suurempi remontti pääsi värikkäiden vaiheiden jälkeen alkamaan alkuvuonna 1905 ja työ annettiin pyhäjärvisen rakennusmestarin Samuli Tuoriniemen tehtäväksi. Pitkin talvea talot toimittivat puutavaraa ja perustukseen tarvittavia kiviä kertyi Välikylästä, Maunulan talon läheltä pikkuhiljaa. Vanha kirkko revittiin kokonaan alas ja tilalle alkoi nousta muutamaa hirsivarvia lukuun ottamatta kokonaan uusi kirkko. Työ eteni rivakasti ja "remontti" valmistui hiukan myöhässä 13.11.1905 ja ensimmäinen jumalanpalvelus uusitussa kirkossa pidettiin 10.12.1905. Kirkko on tehty samalla pohjapiirustuksella kuin edeltäjänsä, mutta sen seinäkorkeutta korotettiin, jotta siihen saatiin suuremmat ikkunat. Uuden kirkkon käyttöön vihkimisestä ei arkistoista löydy mitään mainintaa ja "ylimääräinen" vanhan kirkon puutavara on muistitietojen mukaan käytetty uuden kirkon lämmittämiseen.
Noista "värikkäistä vaiheista," nostettakoon esiin eräs merkittävä tapahtuma, kun Muinaistieteellinen toimikunta, nyk. Museovirasto, oli kuullut arvokkaan kirkon purkamisesta ja siitä suivaantuneena, lähettänyt Arkkipiispalle kyselyn asiasta. Muinaistieteellinen toimikunta hiljennettiin lahjoittamalla sille vanhan kirkon arvokas saarnatuoli ja alttarimaalaukset, jotka ovat nykyään arvokkaasti esillä Suomen Kansallismuseossa.
Kirkossa on 1981 hankitut Kangasalan Urkutetaan valmistamat 24-äänikertaiset urut, jotka kunnostettiin perinpohjin muutamia vuosia sitten. Urut tehtiin tuolloin perinteitä kunnioittaen ja niissä onkin joitakin äänikertoja alkuperäisistä uruista. Lisäksi käytyttettiin alkuperäisiä rakenteita, eli Fasadia Thulen uruista vuodelta 1906.
Kirkastusvuoren tapahtumaa, Luuk. 9:28-36, kuvaavan alttaritaulun on maalannut vaasalainen Taiteilija Alexandra Såltin vuonna 1912. Kirkon saarnastuoli on kirkon rakennusmestarin, Samuli Tuoriniemen suunnittelema.
Kälviän kirkko on vähän tulkinnasta riippuen toinen tai kolmas samalla paikalla. Kirkko on vihitty uudelleen käyttöön vuoden 2017-18 pintaremontin jälkeen, alttarin muutostöiden johdosta.
Kirkkopihassa komeilee myös yksi Kälviän tunnetuimmista maamerkeistä, eli Suomen komein kellotapuli. Tapuli on rakennettu Jacob Rijfin suunnitelmien mukaan vuonna 1804 ja varsin värikkäät oli nekin vaiheet. Yhdeksän vuoden suunnittelun jälkeen, se nousi kuudessa viikossa kaustislaisen kirkonrakentajan, Heikki Kuorikosken johdolla nykyisiin mittoihinsa!