Harjavallan vanha kirkko on Harjavallassa sijaitseva puukirkko. Paikalle rakennettiin vuonna 1750 lounaissuomalaista tyyppiä edustanut pitkäkirkko, joka purettiin ja korjattiin nykyisenlaiseksi nikkarityylin mukaiseksi puukirkoksi vuonna 1870. Tuolloin kirkkoon lisättiin myös torni. Arkkitehtonisesti kirkko edustaa 1800-luvun lopun kertaustyyliä. Korjaussuunnitelman laatija oli Turun ja Porin läänin lääninarkkitehti G.T. Chiewitz. Oletettavasti samalla paikalla on sijainnut myös tätä vanhempi, noin vuonna 1670 rakennettu kappelikirkko.
Kirkossa on Alexandra Såltinin o.s. Frosteruksen (1837–1916) maalaama alttaritaulu Kristus ja kanaanilainen nainen, 1878 (Matt 15:21-28). Kirkon 21+3-äänikertaiset urut ovat vuodelta 1947 ja ne on rakentanut Kangasalan Urkutehdas. Kirkon kellotornissa on kaksi kelloa, joiden valuvuodet ovat 1688 ja 1740. Kirkkomaan sankarihautojen muistomerkin Vartijasotilas on suunnitellut harjavaltalainen kuvanveistäjä Emil Cedercreutz vuonna 1945
Vuonna 1984 vanhan kirkon läheisyyteen valmistui uusi kirkko, mutta vanhassa kirkossa toimitetaan mm. edelleen kesäisin joitakin avioliittoon vihkimisiä. Kesäkeskiviikkoisin kirkon ovia on pidetty avoinna. Mm. paloturvallisuussyistä vanha kirkko on avoinna vain erikseen pyydettäessä.
Kirkon rakenteet on kunnostettu niin, että se säilyy tuleville sukupolville.
Lähteet: Wikipedia ja harjavallanseurakunta.fi