Munkkisaari

Munkkisaari (ruots. Munkholmen) on entinen saari Helsingin kanta­kaupungin etelä­rannalla, nykyisin Länsisataman kaupungin­osaan kuuluvalla Herne­saaren osa-alueella. Aikaisemmin myös osa-alueen nimi oli Munkkisaari, mutta vuonna 2012 sen nimi muutettiin kaupunginhallituksen päätöksellä Hernesaareksi. Alku­peräisen Munkki­saaren lisäksi osa-alueeseen kuului myös sitä kohti manterella työntynyt niemi sekä etelämpänä sijaitseva varsinainen Herne­saari.

Alkuperäisen Munkkisaaren erotti manteresta kapea Matala­salmi (ruots. Grund­sundet), joka sijaitsi hieman nykyisen Hylkeen­pyytäjän­kadun länsipuolella. Siellä oli 1800-luvulla joukko kalastajien mökkejä, ja sinne johti manterelta puusilta, jonka ali veneet pääsivät kulkemaan. Myöhemmin salmi täytettiin, ja Munkkisaari muutettiin teollisuusalueeksi.

Hernesaari

Hernesaari (ruots. Ärtholmen) on eteläisimpään Helsinkiin kuuluvan Länsisataman kaupunginosan osa-alue. Sen muodostavat Eiran länsipuolella oleva niemi ja siihen täyttömailla yhdistetyt entiset saaret Munkkisaari ja Herne­saari. Hallinnollisesti Herne­saari kuuluu Ullanlinnan peruspiiriin, joka puolestaan on osa laajempaa Helsingin Eteläistä suurpiiriä.

Hernesaaren itäpuolella ovat Eira ja Punavuori. Rajana niitä vastaan on Telakkakatu, jonka keskellä vuoteen 2008 saakka kulki Helsingin satamarata. Lännessä Hietalahden toisella puolella sijaitsee Jätkäsaari, joka Hernesaaren tavoin on osa Länsisataman kaupunginosaa. Niemen tyvessä sijaitsee vuonna 2004 hyväksyttyyn asemakaavaan pohjautuva pieni Eiranrannaksi nimetty kerrostaloalue (vanha Punatulkun kortteli), jonka ohi kulkee saman niminen katu. Hernesaaren edustalla sijaitsevat, kesäkaudella suositut Pihlajasaaret kuuluvat Länsisaarten osa-alueeseen. Kantakaupungin eteläisin piste on Hernesaaressa, mutta Lauttasaaren eteläkärki ulottuu vielä etelämmäksi.

Alkuperäinen Hernesaari oli kallioinen saari nykyisen osa-alueen eteläosassa. Saarta on tiettävästi jo 1700-luvun alussa vuokrattu kesäisin karjan laidunmaaksi, ja se on ollut myös kalastajien käytössä. 1900-luvun alussa alueella on ollut asutusta, talousrakennuksia ja laiturirakenteita, jotka kuitenkin myöhemmin purettiin satama- ja telakkatoiminnan tieltä. Saarella harjoitettiin laitonta viinakauppaa kieltolain aikaan 1919–1932, ja sosiaaliministeriön raittiusosasto pyysi Helsingin kaupunkia ryhtymään toimenpiteisiin spriikaupan lopettamiseksi.

Alkuperäinen Hernesaari, Hernesaarenkari ja Munkkisaari liitettiin mantereeseen ja muutettiin täyttömailla pitkäksi keinotekoiseksi niemeksi vaiheittain 1910-luvulta alkaen. Munkkisaaren ranta oli arkkitehti Bertel Jungin laatimassa yleiskaavassa 1911 varattu satamatoiminnoille, ja Hernesaari sopi hyvin tämän alueen jatkeeksi. Myös mahdollisuutta jatkaa kannasta Pihlajasaariin asti tutkittiin, mutta tästä luovuttiin. Täyttömaalle rakennetun laajennuksen taustalla oli Helsingin, liikenteen ja Suomen suursataman, satamapolitiikka, jolla pyrittiin vastaamaan 1900-luvun alun kasvaviin liikenteen ja kaupan tarpeisiin. Nykyisin Hernesaari toimii myös Länsisatamaa suojaavana aallonmurtajana.

Lähde: Wikipedia

Näin löydät kätkölle:

Olet saapunut eiranrannan ratikkapysäkille. Edessä päin näet paikan jossa tehdään laivoja, ei nyt lähdetä sinne vaan kävelemään pitkin hernesaarenrantaa.

Hetken käveltyäsi näet vasemmalla paikan jossa voit saunoa, pyyhe ei tullut mukaan joten jatkat matkaasi eteenpäin. Voit ihastella matkalla myös taidetta.

Muutaman hetken käveltyäsi matkasi jatkuu oikeaan ja saatat jo nähdä jäisen herneen.

Jatkat matkaasi herneen läntisen terminaalin puolelle jossa voit joskus myös nähdä laivoja.

​​​​​​Aikasi laivoja ihasteltuasi menet herneen kulmaan josta löydät magneettisen kätkön.

Leimasin on kätkössä kiinteästi kiinni joten ethän väkisin yritä ottaa sitä mukaasi.