Kunnia ensimmäisestä historiankirjoihin päässeestä Vanajanlinnaa koskevasta maininnasta lankeaa Olle af Aeykaelumille eli Äikäälän Ollille.
Hänen nimensä tulee esille Vanajanlinnan kantatilan Äikäälä omistajan varhaisella keskiajalla (v. 1374). Seuraavina vuosisatoina tila monine eri omistajineen näkee värikkäitä vaiheita hämäläisenä rälssi- ja vuokratilana, joilla harjoitetaan maataloutta.
Itse Vanajanlinnan historia alkaa vuonna 1918. Rosenlewin pääosakas, lääketieteen ja kirurgian tohtori Carl Wilhelm Rosenlew ostaa tuolloin Äikäälän tilan teologian professori Stenjiltä. Rosenlew liittää hankkimaansa kantatilaan määräalan Kidun tilasta (v. 1922) sekä myöhemmin Kappolan tilan (v. 1927). Näin kartanon kokonaispinta-alaksi muodostuu yli 500 hehtaaria ja ehdot vapaalle hirvenmetsästysoikeudelle alueella täyttyvät. Rosenlewin ajatuksena onkin rakentaa hankitulle luonnonkauniille paikalle metsästyslinna, jonne kutsua seuraelämän ja politiikan johtohenkilöitä.
Vanajanlinna säilyy Rosenlewin omistuksessa vuoteen 1941 asti. Kun linnaa sitten ollaan myymässä, ilmaantuu varteenotettavia ostajaehdokkaita kaksi: presidentti Risto Ryti ja upporikas saksalainen asetehtailija Willi Daugs. Ryti havittelee Vanajanlinnasta uutta presidentin kesäasuntoa Naantalin Kultarannan tilalle. Sisäministerin vaihduttua ostolupa annetaan kuitenkin Rytin tietämättä Daugsille, joka muuttaa asumaan Vanajanlinnaan.
Saksan kärsiessä tappion sodassa, siirtyy kaikki saksalainen omaisuus Suomessa sotakorvauksena Neuvostoliitolle. Niin myös Vanajanlinna. Kartanon ylläpito jää tätä myötä Neuvostoliiton Suomen omaisuudesta huolehtivan valvontakomission kontolle.
Vuonna 1947 Yrjö Sirolan Säätiö vuokraa Vanajanlinnan alueen perustamansa Sirola-opiston käyttöön. Säätiö ostaa Vanajanlinnan rakennukset ja maat vuonna 1956.
Sirola-opiston toiminta alueella hiipuu vuoteen 1994 tultaessa.
Vuonna 1996 Hämeenlinnan kaupungille syntyy etuosto-oikeus Vanajanlinnaan. Neuvottelujen jälkeen linna maa-alueineen siirtyy kaupungin omistukseen. Kaupan yhteydessä sovitaan, että linnan irtaimistosta osa kuuluu jatkossa Hämeenlinnan kaupungille ja perustetulle yhtiölle. Kiinteistökaupan myötä Hämeenlinnan kaupunki tulee mukaan osakeyhtiöön vajaan viidenneksen omistusosuudella.
Tammikuussa 1998 on kertaalleen yrityskaupan aika. Silloin omistajiksi ryhtyvät Mika Walkamo ja Harri Pekka Vihma.
Hämeenlinnan kaupunki omistaa Vanajanlinnan kiinteistön.
Jotta voit logata tämän virtuaalikätkön löydetyksi, löytölokiin tulee liittää vähintään yksi valokuva, jossa näkyy
joko nimimerkkisi
tai kuva itsestäsi, kasvojen ei tarvitse näkyä
tai kuva jostakin henkilökohtaisesta esineestä
kuvan taustalla on oltava koordinaateista näkyvä Vanajanlinnan päärakennus.
Jos et halua liittää kuvaa lokiin, voit sen vaihtoehtoisesti lähettää myös viestikeskuksen kautta. Ilman tämän ehdon täyttymistä kirjatut löytöloggaukset poistetaan.
Alla esimerkki hyväksytystä valokuvasta:
Virtual Rewards 4.0 - 2024-2025
This Virtual Cache is part of a limited release of Virtuals created between January 17, 2024 and January 17, 2025. Only 4,000 cache owners were given the opportunity to hide a Virtual Cache. Learn more about Virtual Rewards 4.0 on the Geocaching Blog.
(Kesä- ja talvikuva, Vanajanlinnan kuvapankki)
Huom! Sanoja yhtymä ja oy ei saanut käyttää kuvauksessa.