2. EarthCache Lahdessa : Marmori 🌍 EarthCache

Tämä on maakohde, earth cache, jonka loggaaminen löydetyksi edellyttää, että tutustut kohteen geologiseen opetukseen ja vastaat kysymyksiin.
Vastauksesi lähetät helpoiten message centerin kautta.

Marmori: muinaiskreikalaisesta sanasta μάρμαρος  (marmaros) = loistava kivi

Tornion ja Tervolan seudulta peräisin olevat marmorit ovat alun perin olleet kalkkikiveä, joka on orogeniassa eli vuorijonopoimutuprosessien aikana muuttunut marmoriksi.

Määritelmän mukaan kalkkikivi, jota marmori on siis alun perin ollut, on sedimenttikivi, joka sisältää vähintään puolet kalsiittimineraalia. Lisäksi kalkkikivissä on usein eliöperäistä dolomiittimineraalia sekä pieniä määriä kvartsia, savimineraaleja ja muita mineraaleja.

Kalkkikiveä muodostuu tyypillisesti matalissa ja lämpimissä merissä, jossa kalkkipitoinen aines voi syntyä joko biologisten tai kemiallisten prosessien myötä. Biologinen eli eloperäinen kalkkikivi on hyvin yleistä ja sitä syntyy paikoissa, jossa eliöt kykenevät muodostamaan vedessä olevasta kalsiumista suojakuoria ja tukirankoja. Kalkkikiveä muodostuu merenpohjaan vajonneista simpukankuorista, kotiloista ja koralleista, jotka kovettuvat kalkkilietekerroksiksi jotka muuttuvat hitaasti kalkkikiveksi.

Marmorit kuuluvat metamorfisiin eli muuttuneisiin luonnonkiviin, jotka ovat syntyneet sedimenttikivistä muutosprosessin seurauksena. Kiven eri mineraalien ja rakenteen muuttumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat lämpötilan muutokset, erityisesti sen huomattava nousu, paineen kasvu sekä kallioperän liikkeet, kuten poimuttuminen. Metamorfisten luonnonkivien ominaisuuksiin vaikuttavat suuresti ulkoiset olosuhteet ja niiden vaikutusajat. Kivilajien muuttuminen kallioperässä on erittäin hidas prosessi. Joutuessaan kovan maanpaineen alle kalkkikivestä syntyy marmoria, jonka pääasiallisia mineraaleja ovat kalsiitti ja dolomiitti, mutta yleensä marmori on keski- tai karkearakeista kalsiittia. Jos marmorissa on myös dolomiittia kalsiitin lisäksi, sitä kutsutaan dolomiittimarmoriksi. Marmori voi useimmiten olla värisävyltään luonnonvalkoista, mutta marmoreilla on muitakin värisävyjä, kuten harmaata, mustaa, vaaleanpunaista, vihreää ja ruskeahkoa. Erilaiset epäpuhtaudet kivessä värjäävät marmorin. Rauta ja maasälpä antaa vaaleanpunaisen tai punaisen värin (ruosteen värinen), rautaoksidi johtaa keltaisiin ja ruskeisiin sävyihin, kun taas rikkikiisu tai serpentiinijäämät (silikaattimineraali) värjäävät marmorin vihreäksi, hiili taas mustaksi ja porfyyri (punainen magmainen kivi) luo violetin tuotteen. Marmorin raitaisuus, laikukkuus, liekkikuviot tai juovikkuus ovat syntyneet sulaneiden mineraalien liikkeen mukana.

Marmoria on louhittu Suomessa teollisesti 1800-luvun lopulta alkaen, mutta vanhimmat kaivokset ovat olleet toiminnassa jo 1200-luvulla. Suomesta louhittaville marmoreille on erikseen myös kauppanimet. Kittilästä louhittavaa vihreää dolomiittimarmoria kutsutaan nimellä Lappia Green ja Tervolasta louhittavaa vaaleanruskeaa dolomiittimarmoria nimellä Lappia Ruska.

Stromatoliitti on kupumainen kivimuodostuma, joka on syntynyt mineraalien ja sedimenttien kertyessä syanobakteereiden muodostamiin yhdyskuntiin. Varhaisimpien stromatoliittien uskotaan syntyneen noin 2,7 miljardia vuotta sitten, ja näin ne ovat todisteita varhaisimmasta yksinkertaisesta elämästä maapallolla. Ne ovat tyypillinen fossiililöydös prekambrikautisissa kivimuodostumissa, jolloin monisoluista elämää ei vielä ollut.

Suomessa yli kaksi miljardia vuotta vanhoja stromatoliittiesiintymiä on löydetty esimerkiksi Rantamaan louhokselta Meri-Lapista. Kilometrien laajuinen löydös on Suomen vanhin lajissaan ja osoittaa seudun kuuluneen muinoin trooppiseen alueeseen. Etelä-Lapin stromatoliittirakenteet ovat peräisin ajalta 2 100–2 060 miljoonaa vuotta sitten, jolloin pieneliöt (lähinnä syanobakteerit) sitoivat ja saostivat matalalle vuorovesirannikolle tai ajoittain kuivuvalle tulvatasangolle kalkkiliejua.

Joistakin stromatoliiteistä on löydetty mikroskooppisia jäänteitä yksisoluisista eliöistä, mutta stromatoliittimäisiä muodostumia tiedetään kehittyvän myös kokonaan geologisten prosessien tuloksena. 

Mitä täältä löytyy?

Lahden aikuiskoulutuskeskuksen on suunnitellut arkkitehti Arto Sipinen ja se valmistui vuonna 1987. Rakennuksen julkisivu on osittain päällystetty Suomen Lapista peräisin olevalla hiotulla marmorilla. Toisin kun italiailainen Carrera marmori (esimerkiksi Finlandia talossa), tämä ei ole kirkkaan valkoista vaan värikkäämpää. Marmorissa on nähtävissä myös esimerkiksi hyvin selvästi stromatoliittejä.

Stromatoliitit ovat tälle marmorille tyypillisiä ja selvästi näkyvissä pyöreinä rakenteina, yleisimmin halkaisijaltaan 1–20 cm. Poikkileikkauksissa ne näkyvät aaltomaisina rakenteina tai pylväinä. Ne ovat Suomen vanhimpia fossiileja.

Julkisivun muut pintamateriaalit ovat harjatut valkobetonilaatat ja lasi.

Tehtävät ja kysymykset: 

1. Kuvaile täällä näkyvää kotimaista marmoria. (väri, onko raekoko suurta vai pientä, stromalotiitit, miten ne ovat jakautuneet marmoriin, tasaisesti vai satunnaisesti, erottuvatko vaaleampina vai tummempina jne)
2. Onko todennäköistä että alkuperäinen kalkkikivi on kehittynyt kemiallisesti (haihtumalla vai saostumalla) vai biologisesti? Perustele vastauksesi.
3. Mikä on värjännyt marmorin?
4. Mistä päin Lappia tämä marmori on louhittu?
5. Ota kuva itsestäsi tai henkilökohtaisesta esineestä niin että rakennus näkyy taustalla ja liitä kuva logiisi. 

Detta är en Earth cache. För att logga cachen, skall du bekanta dig med ställets geologiska beskrivning och svara på uppgifterna.
Dina svar sänder du lättast via message center.

Marmor: från det forngrekiska ordet μάρμαρος (marmaros) = glänsande sten

Marmorn från  Torneå och Tervola var ursprungligen kalksten, som förvandlades till marmor under orogenesen det vill säga bergskedjebildningen.

Per definition är kalksten, som marmor ursprungligen var, en sedimentär bergart som innehåller minst hälften av mineralet kalcit. Dessutom innehåller kalksten ofta det organiska mineralet dolomit, samt små mängder kvarts, lermineral och andra mineraler.

Kalksten bildas vanligtvis i grunda och varma hav, där ett kalkhaltigt ämne kan skapas antingen genom biologiska eller kemiska processer. Biologisk kalksten är mycket vanlig och bildas på platser där organismer kan bilda skyddande skal och stödjande ramar av kalken som finns  i vattnet. Kalksten bildas av snäckskal och koraller som sjunkit till havsbotten där de samlas till kalkslamlager som långsamt förvandlas till kalksten. Att hitta fossiler i kalksten är därför ett säkert tecken på hur stenen har bildats. Tyvärr förstörs fossiler effektivt under metamorfosen, så det är inte alltid möjligt att avgöra om kalksten skapades biologiskt eller kemiskt. Kalksten kan bildas kemiskt, antingen genom utfällning eller avdunstning. Till exempel bildas ett kalkhaltigt skal runt en kvartskristall när den roterar i varmt och turbulent vatten. En liten del av kalkstenen skapas genom avdunstning: vatten rinner från taket på en grotta, och under avrinningen avdunstar allt utom kalken. Så bildas stalaktitgrottornas stalagmiter och stalaktiter.

Marmor tillhör metamorfa, det vill säga förändrade, naturstenar, som har bildats av sedimentära bergarter som ett resultat av omvandlingsprocessen. Faktorer som påverkar förändringen i bergets olika mineraler och struktur är temperaturförändringar, särskilt avsevärda ökning av temperaturen, tryckökning och berggrundens rörelser, såsom bergskedjebildning. Egenskaperna hos metamorfa naturstenar påverkas i hög grad av yttre förhållanden och deras påverkanstid. Omvandlingen av bergarter i berggrunden är en mycket långsam process. När kalksten utsätts för starkt jordtryck produceras marmor, vars huvudmineral är kalkspat, även kallat  kalcit, och dolomit, men vanligtvis är marmor medel- eller grovkornig kalkspat. Om marmorn förutom kalkspat även innehåller dolomit kallas det dolomitmarmor. Marmor är oftast benvit till färgen, men marmorn har även andra nyanser, som grå, svart, rosa, grön eller brun. Olika orenheter i stenen färgar marmorn. Järn och fältspat ger en rosa eller röd färg (rostfärgad), järnoxid leder till gula och bruna toner, medan pyrit eller spår av serpentin (ett silikatmineral) färgar marmorn grön, kol ger svarta nyanser och porfyr (en röd magmatisk bergart) skapar en lila produkt. Marmorns ränder, fläckar, och flammönster skapas då de smultna mineralerna rör på sig.

Marmor har brutits industriellt i Finland sedan slutet av 1800-talet, men de äldsta gruvorna har varit i drift sedan 1200-talet. Marmorrn som bryts i Finland har också separata handelsnamn. Den gröna dolomitmarmorn som bryts i Kittila heter Lappia Green och den ljusbruna dolomitmarmorn som bryts i Tervola heter Lappia Ruska.

Stromatoliter är kupolformade stenformationer som skapades när mineraler och sediment ackumulerades i samhällen som bildas av cyanobakterier. De tidigaste stromatoliterna tros ha bildats för cirka 2,7 miljarder år sedan och är således bevis på det tidigaste enkla livet på jorden. De är ett typiskt fossilfynd i prekambriska klippformationer, när flercelligt liv ännu inte existerade.

I Finland har stromatolitfyndigheter, som är över två miljarder år gamla, hittats, till exempel i Rantamaa-brottet i Meri-Lappi. Den kilometer breda upptäckten är den äldsta i sitt slag i Finland och visar att regionen en gång i tiden tillhörde en tropisk region. Stromatolitstrukturerna i södra Lappland härstammar från 2 100–2 060 miljoner år sedan, när små organismer (främst cyanobakterier) band ihop och avsatte kalkslam vid lågvattenkusten eller på den tidvis torra flodslätten.

Mikroskopiska rester av encelliga organismer har hittats i vissa stromatoliter, men stromatolitliknande formationer är också kända för att utvecklas helt som ett resultat av geologiska processer.

Vad finns här?

Vuxenutbildningscentret i Lahtis ritades av arkitekten Arto Sipinen och stod färdigt 1987. Byggnadens fasad är delvis täckt av polerad marmor från finska Lappland. Till skillnad från den italienska Carrera-marmorn (till exempel på Finlandiahusets yta) är denna inte klart vit utan mer färgstark. Till exempel kan stromatoliter också ses mycket tydligt i marmorn här.

Stromatoliter är typiska för denna marmor och är tydligt synliga som runda strukturer, oftast 1–20 cm i diameter. I tvärsnitt visar de sig som vågiga strukturer eller kolumner. De är de äldsta fossilerna i Finland.

Fasadens övriga ytmaterial är borstade vita betongplattor och glas.

För att logga cachen måste följande frågor besvaras och villkor uppfyllas:

1. Beskriv den inhemska (finska) marmorn som finns här. (färg, kornstorleken: stor eller liten, stromalotiterna, hur de är fördelade i marmorn, jämnt eller slumpmässigt, om de sticker ut som ljusare eller mörkare, etc.)
2. Är det troligt att den ursprungliga kalkstenen har utvecklats kemiskt eller biologiskt? Motivera ditt svar.
3. Vad har färgat marmorn?
4. Var i Lappland bryts denna marmor?
5. Ta ett foto på dig själv eller en personlig sak så att byggnaden syns i bakgrunden och bifoga bilden i din log.

This is an Earth cache. To log the cache, you must read the geological description of the place and answer the questions.
The easiest way to send the answers is using the message center.

Marble: from the ancient Greek word μάρμαρος (marmaros) = brilliant stone

The marbles from the region of Tornio and Tervola were originally limestone, which turned into marble during the processes of orogeny or mountain-building process.

By definition, limestone, which marble originally was, is a sedimentary rock that contains at least half the mineral calcite. In addition, limestone often contains the organic mineral dolomite, as well as small amounts of quartz, clay minerals and other minerals.

By definition, limestone, which marble originally was, is a sedimentary rock that contains at least half the mineral calcite. In addition, limestone often contains the organic mineral dolomite, as well as small amounts of quartz, clay minerals and other minerals.

Limestone is typically formed in shallow and warm seas, where a calcareous substance can be created either through biological or chemical processes. Biological limestone is very common and is created in places where organisms are able to form protective shells and supporting frameworks from the calcium in the water. Limestone is formed from seashells, conch shells and corals that have sunk to the seabed, which harden into lime mud layers that slowly turn into limestone. Stromatolites are typical for this marble and are clearly visible as round structures, most commonly 1–20 cm in diameter. In cross-sections, they appear as wavy structures or columns. They are the oldest fossils in Finland. Finding fossils in limestone is therefore a sure sign of how the stone was formed. Unfortunately, fossils are effectively destroyed during metamorphosis, so it is not always possible to tell whether limestone was created biologically or chemically. Limestone can form chemically, either through precipitation or evaporation. For example, a calcareous shell forms around a quartz crystal when it rotates in warm and turbulent water. A small part of limestone is created by evaporation: water runs off the roof of a cave, and during the runoff, everything except calcium evaporates. This is how the stalagmites and stalactites of stalactite caves are formed.

Marbles belong to metamorphic, i.e. changed, natural stones, which have been born from sedimentary rocks as a result of the transformation process. Factors affecting the change in the different minerals and structure of the rock are changes in temperature, especially its considerable increase, increase in pressure and movements of the bedrock, such as folding. The properties of metamorphic natural stones are greatly influenced by external conditions and their impact periods. The change of rock types in the bedrock is a very slow process. When limestone is subjected to strong earth pressure, marble is produced, the main minerals of which are calcite and dolomite, but usually marble is medium- or coarse-grained calcite. If the marble also contains dolomite in addition to calcite, it is called dolomite marble. Marble can most often be off-white in color, but marbles also have other shades, such as gray, black, pink, green and brownish.Various impurities in the stone gives the marble its color. Iron and feldspar give a pink or red color (rust-colored), iron oxide leads to yellow and brown tones, while pyrite or traces of serpentine (a silicate mineral) color the marble green, carbon gives black color and porphyry (a red igneous rock) creates a purple product. The marble's striations, spots and flame patterns are created with the movement of molten minerals.

Marble has been mined industrially in Finland since the end of the 19th century, but the oldest mines have been in operation since the 13th century. Marbles mined in Finland also have separate trade names. The green dolomite marble quarried from Kittila is called Lappia Green, and the light brown dolomite marble quarried from Tervola is called Lappia Ruska.

Stromatolites are dome-shaped rock formation that were created when minerals and sediments accumulated in communities formed by cyanobacteria. The earliest stromatolites are thought to have been formed around 2.7 billion years ago and are thus evidence of the earliest simple life on Earth. They are a typical fossil find in Precambrian rock formations when multicellular life did not yet exist.

In Finland, stromatolite deposits over two billion years old have been found, for example, in the Rantamaa quarry in Meri-Lappi. The kilometer-wide discovery is the oldest of its kind in Finland and shows that the region once belonged to a tropical region. The stromatolite structures of southern Lapland originate from 2,100–2,060 million years ago, when tiny organisms (mainly cyanobacteria) bound and deposited lime mud on the low tidal coast or on the occasionally drying flood plain.

Microscopic remains of single-celled organisms have been found in some stromatolites, but stromatolite-like formations are also known to develop entirely as a result of geological processes.

What do you find here? 

The adult education center in Lahti was designed by architect Arto Sipinen and was completed in 1987. The facade of the building is partially covered with polished marble from Finnish Lapland. Unlike the Italian Carrera marble (for example in Finlandia House), this is not bright white but more colorful. For example, stromatolites can also be seen very clearly in the marble here.

Stromatolites are typical of this marble and are clearly visible as round structures, most commonly 1–20 cm in diameter. In cross-sections, they appear as wavy structures or columns. They are the oldest fossils in Finland.

The other surface materials of the facade are brushed white tiles of concrete and glass.

In order to log the cache, the following questions must be answered and conditions must be met:

1. Describe the domestic (Finnish) marble shown here. (color, whether the grain size is large or small, stromalotites, how they are distributed in the marble, evenly or randomly, whether they stand out as lighter or darker, etc.)
2. Is it likely that the original limestone has developed chemically or biologically? Justify your answer.
3. What has colored the marble?
4. Where in Lapland is this marble quarried?
5. Take a photo of yourself or a personal item so that the building is visible in the background and attach the photo to your log.

https://fi.wikipedia.org/
https://kivi.info
http://kivikierros.com
Rummukainen Noora: Marmori julkisivuverhouksessa
https://eschooltoday.com/
Freeflagicons.com