Tämä kätkö on osa Rauman saariston retkeilyreittejä Nurmeksessa ja Reksaaressa. Selkämeren kansallispuiston alueella on yli 30 kilometriä merkittyjä retkeilyreittejä, joiden varsilta löytyy vanhoja saaristolaistiloja, jäänteitä ryssänuuneista sekä maailmansodista.
Parhaat patikkareitit löytyvät Nurmeksesta ja Reksaaresta. Omatoimiseen tai ohjattuun retkeilyyn tarkoitetut patikkareitit ovat viitoitettuja. Reittien varrella olevilla taukopaikoilla on laavuja, puuseet, tulentekopaikat sekä polttopuuhuolto.
Ja koskapa geokätköilijät ovat fiksua porukkaa, noudatamme roskien suhteen 0-toleranssia eli minkä jaksat tuoda tullessas, jaksat myös viedä mennessäs.
Hai-vene
Hai-vene on suomalainen retki- ja kilpakäyttöön suunniteltu klassinen purjevene.
Aikaisemmin suurin osa köliveneistä oli erilaisten mittasääntöjen mukaan yksin kappalein suunniteltuja ja rakennettuja, mikä teki niistä verraten kalliita. Stenbäckin mielestä oli luotava edullinen yksityyppiluokka jota voitiin valmistaa sarjatyönä, vain tällä keinoin purjehdus tulisi myös laajempien kansankerrosten ulottuville. Niinpä Stenbäck suunnitteli veneestä yksinkertaisen rakentaa, materiaaleina käytettiin pääasiassa suomalaista mäntyä ja tammea, köli valettiin raudasta ja se piirrettiin matalaksi jotta se olisi turvallinen karikkoisillakin vesillä.
Purjepinta-ala oli pieni joten vene oli merikelpoinen ja purjeet helposti hallittavissa ilman vinssejä. Hai-veneen piirustukset esiteltiin Frisk Bris-lehden numerossa 9/1930 ja omaksi luokakseen se hyväksytiin 1932. Hai-veneen synnyn keskeisenä taustavaikuttajana oli 30-luvulla HSS ja seuran tuolloinen kommodori Eric Nummelin.
Veneestä tuli Suomessa erittäin suosittu ja sitä rakennettiin 1930- ja 40-luvuilla suuria määriä, jopa sota-aikana. Veneitä vietiin myös ulkomaille, lähinnä Ranskaan, Saksaan, Baltian maihin ja jopa Yhdysvaltoihin. Hai-veneiden rakentaminen alkoi hiipua 50-luvun loppupuolella Pohjoismaisen Kansanveneen saavuttaessa suosiota. Hai pysyi kuitenkin Suomen suurimpana köliveneluokkana 60-luvun lopulle asti jolloin H-vene alkoi syrjäyttää vanhoja puuveneluokkia. Uusien Hai-veneiden rakentaminen on silti hiljaksiin jatkunut näihin päiviin asti.
Käytetyt veneet ovat nykyään suhteellisen edullisia ja Hai on edelleen aktiivinen kilpaveneluokka jossa vuosittain purjehditaan Suomenmestaruudesta. Hain luokkaliitto perustettiin 1963. Kaiken kaikkiaan Hai-veneitä on Suomessa rekisteröity melkein 300. Kansainvälistä luokkaliittoa ei ole, mutta joka toinen vuosi kilpaillaan maailmancupista suomalaisten, ranskalaisten ja saksalaisten veneiden kesken.
Tyyppi yksityyppinen kölivene
Suurin pituus 9,60 m
Vesilinjan pituus 6,60 m
Leveys 1,90 m
Syväys 0,84 / 0,13 m
Mastonkorkeus 3,10 m
Paino 1700 kg
Isopurje 15,30 neliömetriä
Fokka/Genua 6,20 neliömetriä
Spinaakkeri 30 neliömetriä
Suunnitelija Gunnar L Stenbäck
Suunnitteluvuosi 1930
Lähde: Wikipedia