Karl Gustav kyrka är den äldsta kyrkan i Haparanda församlig. Kyrkan kallas även Karungi kyrka.
Ett kapell och klockstapel uppfördes på Kyrkholmen och invigdes sommaren 1745 av prosten A. Fougt. Kostnaderna för kapellbygget uppgick till 4.460 daler, som beviljades av Kungl Maj:t ur stamboksmedlen. Önskan att få en egen församling växte sig allt starkare och i början på 1780 talet inlämnades en ansökan till Kungl. Maj:t.
År 1782 erhöll Carungi kapellag status som egen församling genom Kungl. Maj:ts resolution. Församlingen döptes till Carl Gustafs församling, efter dåvarande kung Gustav III:s andre son Carl Gustav som dock dog vid tre års ålder. Planeringen av den nya kyrkan påbörjades år 1785. Bondesonen Erik Lantto från Ruskola anlitades som byggmästare för en summa av 5 daler. Senare höjdes summan till 50 daler, med fri kost och logi.
Ritningar på en ny kyrka framtogs 1786 och Consistoriet godkände dessa.
År 1793 hade man slutligen enats om kyrkbygget. Kyrkan skulle byggas med rätvinkliga hörn (kapellet var åttakantigt) och ges höjd för att rymma en framtida orgel. Kyrkan skulle uppföras på samma plats som kapellet.
Vintern 1793-94 påbörjades framtagning av virke för att senare kunna köras fram under medföre. På en sockenstämma i januari 1794 tillfrågades församlingsmedlemmarna om möjligheten att få fram 8 stockar som skulle bära upp tornet. Stockarnas längd skulle vara 19 alnar långa och ha en toppdiameter av 13 tum.
Sockenstämman konstaterade den 6 juli 1798 att Carl Gustafs kyrka var färdigbyggd och tillerkände byggmästare Erik Lantto sina 50 daler .
Officiellt var kyrkan färdigbyggd år 1796, men vi kan nu i efterhand konstatera att ännu år 1798 bestod kyrkan endast av ett skal med tak och golv där gudstjänster ändå hölls.
Läs mera här.
FI
Karl Gustavin kirkko (Karl Gustavs kyrka), josta käytetään myös nimeä Karungin kirkko, on kirkkorakennus Haaparannan kunnan Karungissa Ruotsissa. Se on Luulajan hiippakuntaan kuuluvan Haaparannan seurakunnan vanhin kirkko. Rakennus on Tornionjoen rannalla ja se on valmistunut vuonna 1796. Erillinen kellotapuli on edellisestä kirkosta ja peräisin vuodelta 1745.
Kirkko on virallisesti valmistunut vuonna 1796, mutta se otettiin käyttöön keskeneräisenä, ja vasta vuonna 1798 pitäjänkokous totesi, että kirkko on valmis ja rakennusmestari Erik Lanton palkka voidaan maksaa.
Karungin kappeliseurakunnasta tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1782. Seurakunta nimettiin Karl Gustavin seurakunnaksi kuningas Kustaa III:n nuorimman pojan Karl Gustavin mukaan.
Nykyisen kirkon suunnittelu alkoi vuonna 1785 ja rakennustyöt vuonna 1795. Kirkko on rakennettu hirrestä luonnonkivisen kivijalan päälle. Rakennus on pohjamuodoltaan ristikirkko, kuori on itäsakarassa ja ristimuodon ulkopuolinen matala sakaristo on koillisnurkassa. Kirkon ulkopuoli on karoliinista tyyliä ja sisäpuoli uusklassismia, suunnitelmat olivat peräisin yli-intendentinvirastosta. Alun perin kirkon sisäänkäynti oli lähinnä jokea olevasta sakarasta ja alttari oli ristikohdassa.
Kirkko on ulkopuolelta verhoiltu pystylaudoituksella, joka on jaettu osiin liseeneillä. Katto on korkea paanukatto, eräs harvoista Ruotsissa, joissa on säilynyt kolmionmuotoiseen kuvioon kiinnitetyt paanut. Ristikohdassa katolla on sipulinmuotoinen kattoratsastaja, jonka päällä on korkea, piikkimäinen torni ja risti. Kirkkoon on sisäänkäynti jokaisen ristisakaran päästä. Sisäkatto on ristisakaroissa keskiosalta tasainen ja reunoilta kaartuva. Ristikohdassa on katossa koristemaalaus.
Urkulehteri on lisätty vuonna 1821. Vuosien 1848 ja 1852 välillä kirkossa tehtiin muutostöitä, joiden suunnittelija oli arkkitehti Ludvig Hawerman. Tuolloin kirkon sisäseinät paneloitiin ja alttari siirrettiin ristikohdasta itäsakaraan. Kirkkoon saatiin lämmitys vuonna 1882, jolloin sinne hankittiin rautaiset kamiinat.