Möllärin möljän laiturin historia ulottuu 1900-luvun alkuun.
Ennen Möllärin möljän rakentamista veneenomistajilla ei ollut muuta keinoa suojata venettään kuin kiskoa se pitkälle maihin. Kaupungin varsinainen venesatama oli kaupungin pohjoispuolella Hahtisaaressa. Vuonna 1906 tehtiin ensimmäinen anomus laiturin saamiseksi etelärannalle. Parhaimmaksi laiturinpaikaksi katsottiin Nahkurinkadun loppupää. Rantaan rakennettiin 1908 laituri, vaikka sinne ei ollut kulkutietä eikä ruoppaustakaan suoritettu. Se sai nimekseen Niemelän laituri, pilkkanimeltään Kuiva laituri. Ranta oli niin matala, että laituriin ei kunnolla päässyt. Lisäksi sen ympäristöä täytyi jatkuvasti ruopata.
Talonomistaja K.H. Möller (1859-1923) teki anomuksen toisensa jälkeen, jotta eteläiselle rannalle saataisiin uusi laituri. Möllerin mielestä sopivin paikka oli Kirkkopuistokadun päässä Kumarruskarin itäpuolella. Lähellä oleva Pikkusaari olisi yhdistettävä rantaan tarpeeksi leveällä vallilla, jolloin tietä pitkin mahdollistettaisiin myös hevosella kulku. Laiturin piirustukset laadittiin vuonna 1913 ja rakentamistyöt aloitettiin.
Laituri sai kemiläisiltä nimen Möllärin möljä innokkaimman hankkijansa mukaan. Se oli onnistunut rakennelma oikeassa paikassa Kemin eteläisen puolen paikallisliikenteen tarpeita ajatellen. Matka kaupungista Laitakariin ja Juurakkoon lyheni. Kemiyhtiön alusten ohella möljä lisäsi yksityisten liikennöitsijöiden määrää ja moottoriliikennettä Laitakariin tai Veitsiluotoon. Möljältä myös lastausväki lähti aamuisin redeille laivojen lastaukseen, ja sinne he palasivat maihin työvuoronsa päätteeksi. Vilkkainta liikenne Möllärin möljällä oli 1930-luvulla.
Nykyään maankohoaminen on hävittänyt Pikkusaaren sisäänsä ja Möllärin möljän laituri on vain kalpea jäänne entisaikain pitkästä laiturista, joka alkoi Etelärantakadun rannasta ja jatkui pitkänä suorana viivana kohti päässään häämöttävää hirsikuoren saanutta Pikkusaarta möljineen. Uudet pienvenesatamat Mansikkanokalla ja sisäsatamassa, asutuksen katoaminen Laitakarin ja Juurakon saarista, sekä tieyhteyksien parantuminen maateitse kaupunkiin ovat jättäneet ennen niin tärkeän Möllärin möljän joutilaaksi.
