Tehtävät
Aloituskoordinaateissa huomaat edessäsi olevan polun kumpuilevan hieman, sillä se kulkee useiden rantavallien yli. Kulje aloituskoordinaateista noin 500 metrin matka reittipisteeseen "Maali" polkua pitkin ja laske, kuinka monta noin puolen metrin korkuista tai korkeampaa rantavallia ylität matkalla.
1. Kuinka monta rantavallia reitillä oli?
2. Miksi rantavalleja on muodostunut niin monta peräkkäin?
3. Vapaaehtoinen kuvaustehtävä: Rantavallien väliin jääville matalemmille alueille muodostuu herkästi soita tai joskus jopa lampia. Käy toteamassa tämä Hamppulampien maastossa ja ota loggaukseen liitettäväksi kuva suo- tai lampimaisemasta henkilökohtaisen esineen kanssa joko lisäreittipisteessä "Hamppulammet" tai "Suo".
Lähetä vastauksesi Viestikeskuksen kautta kätkön omistajalle. Kun olet käynyt paikan päällä ja lähettänyt vastaukset, saat logata kätkön löydetyksi. Jos vastauksissa on täydennettävää, otan sinuun yhteyttä. Ethän paljasta vastauksia loggauksessasi.
Tasks
At the reference coordinates you will notice that the path in front of you goes slightly up and down, because it crosses several beach ridges. Walk about 500 metres along the path from the reference coordinates to the waypoint "Finish" and count how many beach ridges with a height of about half a metre or higher you cross.
1. How many beach ridges there were on the route?
2. Why so many successive beach ridges have formed?
3. Voluntary photo task: Swamps or sometimes even ponds form easily to the lower areas that remain between beach ridges. Have a look at this phenomenon around Hamppulammet ponds and take a photo of the swamp or pond views with a personal item, either in the additional waypoint "Hamppulammet" or "Swamp", and include it in your log.
Send your answers in the Message Center to cache owner. When you have visited the location and sent the answers, you can log the cache as found. If the answers are inadequate, I will contact you. Please don’t spoil the answers in your log.
Jakkukylän rantavallit
Rantavallit, joita kutsutaan paikallisesti myös kaarroiksi, ovat 0,5–3,0 metrin korkuisia loivapiirteisiä hiekkaharjanteita. Pituutta niillä on usein satoja metrejä tai joskus jopa monia kilometrejä. Ne ovat muodostuneet aikanaan meren rantaan, kun voimakas aallokko on kuljettanut rantavyöhykkeestä irrottamaansa ainesta ja kerrostanut sen rannan suuntaiseksi selänteeksi keskivedenpinnan yläpuolelle. Maankohoamisen seurauksena rantavalli siirtyy aallokon ulottumattomiin ja sen ja rantaviivan väliin syntyy uusi rantavalli. Samalla vanhemmat vallit jäävät yhä kauemmaksi sisämaahan ja näin syntyy vähitellen sarja allekkaisia rantavalleja (kuva 1). Vallien rannan puoleiset rinteet ovat tavallisesti hieman jyrkempiä kuin sisämaan puoleiset rinteet, johtuen jäiden työntymisestä rantavalleja vasten. Kasvillisuudeltaan rantavallit ovat metsää kasvavia harjanteita, joiden välissä on soistuneita painanteita.
Kuva 1. Rantavallien kehitys.
Piirros: H. Kutvonen, GTK. (kuvalähde)
Figure 1. Development of beach ridges. Top and side views.
Rantavalleja esiintyy laajoina parvina etenkin Pohjanmaan alavalla maankohoamisrannikolla, missä aallokko on kerrostanut uudelleen merestä kohonneiden harjujen hiekkaa. Hiekkaisen maaperän ja maankohoamisen lisäksi rantavallien syntyä alueelle on edesauttanut Perämeren rannikon saarten vähäisyys, jolloin aallokon toiminta on merkittävää. Esimerkiksi Kalajoki, Siikajoki, Hailuoto ja Rokua ovat Iin ohella hyviä paikkoja bongata rantavalleja maastosta. Geologiseksi muodostumaksi rantavallit eivät kuitenkaan ole kovin vahvasti maisemassa erottuvia, vaan niiden huomaaminen vaatii hieman tarkkaavaisuutta.
Tällä earthkätköllä pääset tutustumaan Jakkukylässä oleviin rantavalleihin, jotka ovat syntyneet noin 4 500 – 4 100 vuotta sitten Itämeren Litorinameri-vaiheessa. Jakkukylän rantavallien erikoisuutena on, että alueen keskellä on myös drumliini, joka on nimetty Paskaharjuksi. Aallokko on irrottanut aineksen tämän alueen rantavalleihin drumliinista ja Iijoen kuljettamista hietaisista hiekkakerrostumista. Drumliini on siis eri geologinen muodostuma, drumliinit ovat jääkaudelta peräisin olevia pitkulaisia kohoumia, jotka jäätikön liike on muodostanut moreenimaasta. Paskaharju sijoittuu maastoon jäätikön liikesuunnan mukaisesti juuri poikittain rantavalleihin nähden (kuva 2), ja toisena erona rantavalleihin on sen moreenista johtuva kivisyys, minkä voitkin huomata drumliiniin kaivetussa hiekkakuopassa sijaitsevan Paskaharju-kätkön maastossa.
Kuva 2. Rinnevarjostuskuva osasta alueen rantavallimaastoa sekä sen keskellä loivana kohoumana erottuvasta Paskaharjun drumliinista.
Rinnevarjoste ja maastotietokannan tiedot: Maanmittauslaitos 6/2024
Figure 2. Hillshade image depicting a part of the beach ridges in the area and the drumlin Paskaharju in the middle.
Paikalle mennessäsi auton voit jättää esimerkiksi Kaunislammentien tienhaaraan ennen porttia, missä pitäisi olla kesäaikaan tilaa jättää ainakin yksi auto tien sivuun. Portista eteenpäin ajo omalla vastuulla. Ethän tuki kulkuväyliä parkkeerauksellasi. Laajempi pysäköintialue löytyy tarvittaessa Jakkukylän hautausmaan yhteydestä. Huomioi myös, että earthin tehtävä ei välttämättä sovellu talvella syvimmän lumen aikaan suoritettavaksi.
Beach ridges of Jakkukylä
Beach ridges are sandy ridges with a height ranging from 0,5 to 3,0 metres, and their length is usually hundreds of metres or even several kilometres. They were formed to sea coast when the area was at sea level. Powerful waves separated soil from the area and then piled it, making a ridge along the coast above mean water level. As a consequence of land uplift, the ridge moves beyond the reach of the waves, and a new ridge will form between it and the coast. The older ridges end up even further inland and this way a series of adjacent beach ridges forms gradually (see figure 1 above). The slopes on the coastal sides of ridges are usually a little steeper than those that are facing inland, due to ice pushing against the ridges. The vegetation of beach ridges is forests and between the ridges there are swampy depressions.
Beach ridges are found in large clusters especially on the low-lying land uplift coast of Ostrobothnia, where the waves have redeposited the sand of eskers that have risen from the sea. In addition to sandy soil and land uplift, the proportionately small number of islands on the coast of the Bothnian Bay has helped the formation of beach ridges by making the action of waves significant. For example, Kalajoki, Siikajoki, Hailuoto and Rokua are good places to see beach ridges in the terrain, along with Ii. However, beach ridges don't stand out from the terrain as strongly as some other geological formations, so noticing them requires some attention.
At this earthcache you will get to see the beach ridges in the village of Jakkukylä. They were born about 4 500 – 4 100 years ago in the Littorina Sea stage of the Baltic Sea. A peculiarity of Jakkukylä beach ridges is that in the middle of the formation there is also a drumlin, called Paskaharju ("Shit esker"). The waves have taken the soil material to these beach ridges from the drumlin and from the sand that the river Iijoki has carried and deposited to the area. The drumlin is a different geological formation, as those are elongated hills originating from ice age, formed of moraine soil by the movement of ice sheet. Paskaharju is situated in the terrain according to movement direction of the ice sheet and in 90 degrees angle compared to the beach ridges (figure 2), and another difference to beach ridges is the stonier ground owing to moraine, which you can notice at the cache Paskaharju that is located in a pit that has been dug to the drumlin.
When going to the site, you can park your car for example at the beginning of Kaunislammentie road before the gate, where should be room to leave at least one car to the side in summertime. Driving forward through the gate at your own risk. Please don't block driveways with your parking. A larger parking lot can be found next to graveyard of Jakkukylä, if necessary. Please also note that the task may not be suitable to be done during the highest snow cover in winter.
Lähteet / Sources
Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat, Ympäristöministeriö ja sen liite
Rantamerkit, tuulikerrostumat ja moreenikerrostumat geologisina luontokohteina, GTK