Tunsin voimieni hupenevan. En ehkä selviäisi takaisin sivistyksen pariin... mutta ehkä joku vielä joskus löytäisi jäänteeni. Rojahdin Vanhan Yksinäisen kohdalla maahan ja pökerryin, ehkä hetkeksi, ehkä pidemmäksi aikaa. Avatessani silmäni huomasin nenäni edessä puun palasen ja tiesin heti, mitä tekisin. Aloin kaivertamaan puuhun ohjeita, miten löytää määränpäähäni. Ehkä minut löytävä retkikunta suorittaisi tehtäväni loppuun... löytäisi Kadonneen laakson!
Perusmulti, jonka alkupisteeltä löytyvät loppupurkin koordinaatit. Varo liukkaita sammalia, ettei tule äkkilähtöä...