Istu penkille, joka on Kaarlenväylän suuntaisesti. Tällä penkillä katseesi on lounaaseen. Tässä kätkökuvauksessa siellä suunnassa on kello 12. Tämä kätkö tutustuttaa sinut Oulun torin seutuun joka suunnasta! (Olet muuten suurin piirtein entisen Pakkahuoneen eli tullikamariin kuuluneen rakennuksen sijaintipaikalla.)
Kello 12
Suoraan edessäsi torin toisella laidalla näet useita varastomakasiineja eli -aittoja, joita on vuosien saatossa noussut ja purettu ja siirrelty ympäri toria. Jo 1600-luvulta lähtien Oulun tori on ollut täynnä erilaisia aittoja, joissa säilytettiin muun muassa suolaa, puutavaraa ja maataloustuotteita. Arvokkain ja tunnetuin säilynyt aitta on sininen mansardikattoinen Bergbomin aitta vuodelta 1816. Se on säästynyt kaikilta Oulun suurpaloilta ja on suurin ja komein torin aitoista.
Nykyään näissä kello 12:ssa nähtävissä aitoissa toimii muun muassa ravintoloita, baari sekä erilaisia lahjatavaraliikkeitä.
Kello 12:ssa olevassa torin osassa aittojen vieressä oli vuodesta 1972 aina 1990-luvun lopulle asti erikoinen nähtävyys – laiva kuivalla maalla. Hailuoto-höyrylaiva seilasi matkustajaliikenteessä muun muassa Oulun, Lumijoen ja Hailuodon välillä. Se joutui muutamiin merionnettomuuksiin 1920- ja 1930-luvuilla ja upposi karille ajettuaan 1949. Laiva kunnostettiin ja seilasi vielä Oulun ja Hailuodon välillä vuoteen 1972. Tämän jälkeen laiva nostettiin Oulun torille, jossa se toimi kahvilana vuoteen 1997 saakka. Nykyisin laiva on kesäkahvilana Lumijoen Varjakassa.
Kello 1
Kello yhdessä veden toisella puolella Kiikeli-nimisen saaren, josta pääsee siltaa pitkin pienelle Elban saarelle ja matalan veden aikana vielä pienemmälle saarekkeelle. Kiikelissä oli aikanaan höyryvoimalaitos, joka tuotti sähköä muun muassa Oulun ensimmäisille sähköisille katuvaloille, jotka syttyivät kaupunkiin 8.12.1889.
Nykyisin Kiikelistä löytyy muun muassa uimaranta ja mukavaa maastoa vaikkapa kesäiselle piknikille. Totta kai mukana on myös muutama ranta-aitta! Kiikeliin on myös suunniteltu merikylpylää.
Kiikelin takana voi nähdä siintävän paperitehtaan. Oulu on ollut tuttu hajustaan, mutta nykyisin siitäkin ongelmasta on päästy tehtaan hajusuodattimien ansiosta!
Kello 2
Etuoikealla kello kahdessa kohoaa Oulun teatteri. Tämä ydinvoimalaksikin usein tituleerattu betonirakennus on Marjatta ja Martti Jaatisen suunnittelema. Talo valmistui vuonna 1972. Teatterissa on yhteensä neljä näyttämöä. Teatteritalossa on järjestetty tv-laulukisojen koelauluja ja kuvattu elokuvia, mutta tunnetuin tapahtuma lienee silti valtavan valtakunnallisen kohun aiheuttanut Jumalan teatteri.
Tammikuun 17. 1987 osana Oulun teatteripäiviä järjestettiin näytös Jumalan teatteria, jonka kokonaiskesto oli runsaat kaksi minuuttia. Tuossa ajassa alastomiksi riisuutuneet Teatterikorkeakoulun opiskelijat ruiskuttivat vaahtosammuttimien jauhetta saliin ja ruoskivat yleisöä sekä heittelivät yleisön sekaan kananmunia, ulostetta ja jogurttia. Nykyisin teatterissa esitetään huomattavasti tavanomaisempia näytöksiä.
Kello 3
Oikealla, kello kolmessa kohoaa toinen betonirakennus, Oulun pääkirjasto. Marjatta ja Martti Jaatisen suunnittelema betonirakennus valmistui vuonna 1982. Kirjasto ja teatteri ovat Vänmannin saarella, joka on todellisuudessa vain pieni saareke. Kirjasto ja teatteri on siis rakennettu merelle, kuten oululaiset tapaavat sanoa.
Rakennusten välistä pääsee siltaa pitkin Pikisaareen, joka on tunnettu värikkäistä puurakennuksistaan, upeista rantareiteistään ja löytyypä Pikisaaresta myös Oulun vanhin rakennuskin – Matilan talo, entinen Limingan tullin tullirakennus, nykyinen Merimiehenkotimuseo.
Kello 4
Oulussa riittää saaria! Kello neljässä siintää veden takana Raatinsaari, jossa on muun muassa urheilustadion ja uimahalli. Sisällissodan aikana Raatissa toimi vankileiri.
Raatin takana on Kuusisaari, jossa oli aikanaan pikiruukki, mutta joka on tuttu myös vuosikymmenten ajan erilaisten festivaalien tapahtumapaikkana.
Kuusisaaren vierestä löytyy keinotekoinen saari Toivoniemi, jonka tunnusmerkkinä ovat värikkäät kerrostalot.
Raatti, Kuusisaari ja Toivoniemi kuuluvat Koskikeskuksen kaupunginosaan, jonka asemakaavan suunnitteli Alvar Aalto.
Kello 5
Hieman takaviistoon oikealla sijaitsee Linnansaari, jossa sijaitsi aikanaan Oulun linna. Nykyisin linnasta on jäljellä enää kivivalleja ja kellari. Puurakenteinen linna kärsi vuosien aikana monenlaisista tuhoista ja lopullisesti linna tuhoutui 31.7.1793, kun salamaniskun synnyttämä tulipalo räjäytti linnan ruutikellarin. Nykypäivänä linnan kellarissa pääsee tutustumaan kesäisin linnan historiaan ja kellarin päälle 1800-luvulla rakennetussa Oulun Merikoulun tähtitornissa toimii kahvila.
Linnan historiasta kertoo tarkemmin saaressa sijaitseva Linnansaaren geokätkö ↗.
Kello 6
Suoraan taaksepäin katsoessa osuu ensimmäisenä silmiin oululaisen kallioon louhitun pysäköintilaitoksen sisäänajoramppi. Maan alle rakennettu parkkiluola aiheutti pitkään monenlaista keskustelua, mutta hallin valmistuttua soraäänetkin ovat hiljenneet. Onhan se kätevää, kun voi vaikkapa vesisadekelillä hurauttaa maan alle ja nousta hissillä melkein missä tahansa keskustan korttelissa. Todellisuudessahan oululainen pyöräilee aina joka paikkaan, alituisessa vastatuulessa!
Kello 7
Takavasemmalla kello seitsemässä kohoaa oululainen klassikkohotelli vuosikymmenten takaa. Hotellin nimi on vaihtunut useita kertoja, mutta etenkin hotellin ravintolat ja yökerhot ovat olleen aikoinaan suosikkimenomestoja paikallisille. Hotellin remontti valmistui kesän 2020 lopulla ja kokonaan uusi kerros huoneita tarjoilee upeita näkymiä sekä torin että kaupungin ja meren suuntaan.
Hotellin takapihan pysäköintialuetta uudistettiin kesällä 2019 ja samalla löydettiin maahan hautautuneena 1600-luvulta peräisin olevan kuljetusaluksen hylky. Hahtiperän hylyksi nimetyn aluksen säästynyt osa on kuljetettu konservoitavaksi ja saadaan aikanaan nähtäville takaisin Ouluun. Seitsemän metriä leveän aluksen arvellaan veistetyn aikanaan Pikisaaressa.
Kello 8
Hieman takavasemmalle kello kahdeksassa näkyy Oulun tuomiokirkon torni. Tuomiokirkon ja sen lähiympäristön on suunnitellut Carl Ludvig Engel. Löytyypä kirkon kulmilta Oulun vanhin julkinen veistos eli 1881 paljastettu runoilija Frans Mikael Franzénin patsas sekä Oulun Lyseo, jossa on opiskellut muun muassa kolme maamme presidenttiä sekä runoilijat Leino, Koskenniemi ja Hellaakoski.
Lähempänä toria on Oulun Tuomiokapitulin talo eli Piispantalo, joka on sinertävä uusrenessanssia edustava kivitalo. Talo valmistui Oulun suurpalon jälkeen vuonna 1884. Viereinen puinen nikkarityylinen, yksikerroksinen rakennus suunniteltiin vuonna 1883. Talossa on asunut muun muassa Snellmanien sukua, joten talo on tunnettu myös Snellmanin talona. Puisessa osassa on toiminut myös rautakauppa vuoteen 1903 asti.
Vuosina 1933-1952 kivisessä rakennuksessa toimi alkoholimyymälä. Kun tuomiokapituli ja piispa olivat muuttaneet taloon vuonna 1952, oli ovella edelleen käyty yhtenään koputtelemassa viinakaupat mielessä.
Kello 9
Suoraan vasemmalla kello yhdeksässä on nykyisin pysäköintialue. Paikalla toimi vuodesta 1937 vuoteen 1983 saakka Oulun linja-autoasema. Sittemmin asema on siirtynyt Raksilan kulmille.
Rantakadun varrella olevissa puutaloissa toimi Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunta ennen muuttoaan Linnanmaan yliopistokampukselle. Nyttemmin rakennuksissa toimii muun muassa peliyrityksiä ja pieniä vaateliikkeitä.
Rantakadun suuntaiset puutalot ovat kaiken kaikkiaan komeaa katseltavaa! Yksi erikoisuus löytyy Rantakadun ja Hallituskadun risteyksestä talonkulmasta. Muistolaatta kertoo, miten korkealle tulvavesi nousi vuonna 1878 (tämä on oikeastaan kello kahdeksan suunnalla).
Rantakadun ja Aleksanterinkadun varren kulttuurisesti arvokkaita puurakennuksia syttyi tuleen 1990-luvulla, kun kaupunki oli tekemässä suojelupäätöstä taloille. Vahvat epäilykset heräsivät, että rakennusliikkeet olivat järjestäneet taloille tuhopolttoja. Tapahtumat vaikuttavat aika selviltä, sillä kolme suojelupäätöstä odottanutta rakennusta syttyi palamaan lyhyen ajan sisällä. Nykyisin näiden talojen tonteilla voi ihastella betonisia kolosseja.
Kello 10
Hieman etuvasemmalla Rantakadun varrella maisemaa hallitsee uusrenessanssista tyyliä oleva ”Teräksen talo”, joka on saanut nimensä talossa toimineiden rautakauppojen mukaan. Arkkitehti Hugo Neumanin suunnittelema talo valmistui 1885 paikalla sijainneen asuinrakennuksen paikalle, joka tuhoutui Oulun suurpalossa 1882. ”Petrellin palatsissa” asui merikapteeni John Petrell. Rakennuksessa on vuosien saatossa asuttu ja siinä on toiminut monenlaisia liikkeitä kuten kokoustiloja ja ravintoloita.
Teräksen talon edessä on presidentin mukaan nimetty Ahtisaaren aukio. Samaisella paikalla toimi huoltoasema vuosina 1934-1993.
Kello 11
Hiukkasen kello kahdestatoista vasemmalle näkyy torin laidalla lisää varastoaittoja, joissa toimii muun muassa ravintoloita ja pienliikkeitä.
Torin kaukaisimmassa laidassa kohoaa Oulun kauppahalli. Tämä uusgoottilainen rakennus valmistui vuonna 1901. Sisältä löytyy monenlaista syötävää, juotavaa ja lahjatavaraa arkeen ja juhlaan. Kesän 2020 kauppahalli oli remontissa.
Kauppahallin edustalla seisoo Oulun tunnetuin mies! Toripolliisi-patsaan (huomioi kaksi L-kirjainta) on suunnitellut Kaarlo Mikkonen ja patsas paljastettiin 1987. Vuosina 1934-1979 Oulun torilla oli toripoliiseja pitämässä järjestystä yllä, ja näistä innoituksensa saanut patsas on ikoninen osa Oulua. Toripolliisia halutaan ilmeisesti pitää kädetä aika usein, koska sormet kiiltävät edelleen pronssisina, vaikka muu patsas on jo saanut tumman patinan pintaansa.