Kaikkihan tietävät, että joulutontut valmistavat leluja. Mutta tiesittekö, että tämän metsän siimeksessä asuu eräs metsätonttu, joka on tykännut keräillä leluja. Nyt hän on kuitenkin vanhoilla päivillään tullut siihen tulokseen, että niitä alkaa olla jo hiukan liikaakin, ja osasta voisi jo luopua.
Päästäkseen tontun lelukätkölle saa ensin hiukan retkeillä mukavilla metsäpoluilla. Kannattaa katsoa ja kuunnella tarkasti, ja varoa ansakoloja! Leluaarteen paikan tonttu on merkinnyt katajaisella taikakiepillä.
Aarteen löydyttyä tonttu suosittelee lämpimästi vaikka evästauon pitämistä läheisen kallion päällä, sillä parastahan metsäretkissä on tietenkin eväät. Toiseksi parasta on mielikuvitukselliset leikit luonnon tarjoamassa huvipuistossa. Niihinpä ei usein lelujakaan tarvita!
Kätköstä saa siis ottaa halutessaan mukaansa yhden lelun lasta (tai lapsenmielistä) kohti, ja halutessaan kätkön kokoelmaa saa toki täydentääkin pienillä leluilla. Näin niistä riittää pidemmäksikin aikaa iloa nimenomaan pikkukätköilijöille.
Alueella on tehty vuodenvaihteessa 24-25 aika mittavia metsänhoitotöitä, mikä voi vaikeuttaa varsinkin Metsä-Hennalan suunnasta lähestymistä, kun polut on kadonneet motojälkien ja risujen alle. Halkomäen leikkipuistoon jos jättää auton parkkiin, patikkaa tulee noin 700 metriä/suunta. Tällä hetkellä suositeltavampi lähestymissuunta olisi pururataa pitkin, mutta toki talvella ei latuja pitkin saa kulkea jalan, ja kätkökin uinuu lumen alla. Varsinki rattailla tai pyörällä jos kätköä lähestyy, pääsee Hennalan pururataa pitkin jo melko lähelle ennen lyhyehköä polkupätkää.