Britti Clive Sinclair keksi ehkä ensimmäisenä taskulaskimen. Se tuotiin markkinoille jo vuonna 1972. Beatlesit eivät olleet silloin vielä kuussa käyneet, mutta tämä taskulaskin malli oli erityisen sähköpihi ja hyvänkin näköisenä palkittu nelilaskin. Clive laski sillä ensin tweed-takkinsa kaikki taskut.
Muistan kun perheemme ensimmäinen taskulaskin oli kömpelön iso ja painava. Sen punahehkuisista led-numeroista ei saanut selvää kuin yhdestä suunnasta. Sillä tuli kuitenkin lasketeltua vaikka mitä. Ja kokeiltua tekstin kirjoitusta. Taskulaskin olikin ensimmäinen kaupallinen idea mihin ledejä älyttiin käyttää.
Ensimmäinen funktiolaskin oli jo selkeästi hyödyllisempi. Sillä sai näyttöön vaikka mitä symboleita, joista ei ollut yhtään mitään tietoa mitä olivat. Siinä sai myös pariin eri muistiin numeroita.
Tieteelliset taskulaskimet olikin jo tuplasti isompia sen kannen vuoksi. Sellaisia käytiin ihmettelemässä kirjakauppojen taskulaskinosastoilla ja koitettiin niilläkin kirjoittaa pikkutuhmia tekstejä laskin väärinpäin.
Graafinen, oikein isolla lcd-näytöllä varustettu taskulaskin oli yleensä vaakatasossa näpyteltävä. Pienen viiveen jälkeen sen sähköaivot osasivat piirtää käyrää ja leikkauskohtia ruudulle. Niihin sai infrapunayhteydellä printterinkin kiinni ja olisiko jotain alkeellista piipitystäkin saanut ulos.
Istu nyt alas ja katso ympärillesi ja vaikka taaksesi, löytyykö hyvää vihjettä missä sijaitsee tämän multikätkön loppupiste?
Palauta kätkö samaan paikkaan ja älä jätä näkyville!