Rakennustyöt rataosalla Joensuu - Vuonislahti aloitettiin jo vuonna 1907. Työt olivat lähinnä ratalinjojen avausta, kivien louhintaa sekä perustussoran ajoa. Joitain suurempia maaleikkauksia pantiin myös alulle. Vuoden 1908 alussa pantiin työn alle Vuonislahti - Lieksa välinen rataosuus. Alun kymmenkunta rakennusmestaria apulaisineen kahden osastoinsinöörin valvonnassa ei enää riittänyt, vaan insinöörejä ja mestareita lisättiin tälle mäkisen seudun radalle. Samoin työmiesten määrä lisääntyi huomattavasti.
Vuonislahdesta Lieksaan päin tullessa ratatöissä tehtiin pieniä kallio- ja maaleikkauksia vähän väliä. Märäjälahden kohdalla oli syvä rotko, jonka penkereen korkeus on 18,5 metriä. Talvella jouduttiin ajamaan leikkausta suurella voimalla useassa eri kerroksessa. Haasteena oli kuitenkin jokaisen kerroksen jäätyminen, joten maan irtiottoon täytyi käyttää suuret määrät dynamiittia. Tämä teki työstä kallista. Rotkon pohjaan tehtiin kulvertti, jonka holvin pituus on 49,5 metriä, holviaukko 4 metriä leveydeltään ja korkeus 4,19 metriä.
Tästä kulvertista eli siltaholvista kertoo Rakennustaito, Suomen Rakennusmestariliiton Ammattilehti vuodelta 1910 n:o 18:sta:
"Perustukset paalutettu ja betoneerattu. Paalut uponneet 9-10 m. Betonin vahvuus 1,20 m. Kulvertin pohjaan betonin päälle on muurattu vielä kaksi 0,60 m. vahvuista kivikerrosta. Holvin vahvuus keskikohdalta 0,90 m. Muurit tehty laastin kanssa. Hakkua käytetty ainoastaan kulvertin molempien päiden ulospäin näkyvissä saumoissa; muuten se on kaikki n.k. "meisselimuuria"
Paaluja perustukseen on mennyt 900 kpl., betonia 800 m3, kiviä 1920 m3 jotka kuljetettiin 4 km päästä. Yksikköhinnat: Pohjan muuraus 6:-, Muuraustyö suoritettu kuudessa viikossa.
Täytettä tuohon rotkon yli vievään, noin 300 metrin pituiseen penkereeseen on mennyt 107 tuhatta m3. Täytemaa on ajettu hevosilla läheltä kulverttia olevasta leikkauksesta. Leikkaus kulvertilta Lieksaan päin on korkeimmalta kohdalta 10,40 m. syvä ja noin 3/4 km pitkä, sisältäen maita 80 tuhatta m3. Loput täytemaata on otettu leikkauksen sivusta ja kuvertin toiselta puolen pienemmästä leikkauksesta, joka on ollut suurimmaksi osaksi kalliota."
Vastaavana mestarina toimi kokenut Anders Hög ja nuorempia apulaisia hänellä olivat S. Pitkänen, A. Lehto, J. Hemlander, J. Wirtanen, Heino ja Palmu. Radan rakennustyöt edistyivät ja kiskotus voitiin aloittaa toukokuussa 1909. Ensimmäinen juna oli Lieksan asemalla jo syyskuussa. Vaikka marraskuun 8 päivänä avattiin rata väliaikaiselle liikenteelle, alkoi varsinainen liikennöinti vasta vuoden päästä 10.9.1910.