Annettujen koordinaattien edessä sijaitsee rautatieasemarakennus. Se on yksityiskäytössä, joten oleskelu alueella ei ole kovinkaan suotavaa. Kätköpurkin paikan saat ratkaisemalla palapelin.
Rautatieliikenne Kankaanpäähän alkoi henkilöliikenteen osalta 1933 Porista ja 1935 Parkanosta.
Asemarakennuksen piirustukset ovat Thure Hellströmin käsialaa. Samoilla piirrustuksilla on rakennettu muitakin rautatieasemia. Olisi hauska kuulla, jos olet bongannut niitä aiemminkin. Hirsirakennus valmistui 1933.
Täydessä komeudessaan, laudoitettuna, maalattuna ja koristeltuna asemarakennus oli Satakunnan museon valokuvassa, missä Pori-Haapamäki rautatien juhlajunaa on vastaanottamassa lukuisa väkijoukko. Kuvan on ottanut Henrik Seppänen 12.11.1938. Kuten kuvassa näkyy, sinäkään vuonna ei tullut pysyvä lumipeite aikaisin.
Paloja palapelikuvassa on 88, eikä siitä tule toista kuvaa vaan koordinaatit.
Henkilöliikenne Pori-Haapamäki välillä lakkautettiin 1981. Tavaraliikenne asemalta päättyi kokonaan 1999. Sitä ennen asema ehti olla miehittämättömänä koko 1990-luvun. Radan kunnossapito Porin suuntaan päättyi 1985 ja Niinisaloon 2001.
Nyt odotellaan, koska liikennettä aletaan jälleen palauttaa. Olisihan junan käyttö ekologisempaa kuin henkilöautoilu ja maa-aluekin on valmiiksi väyläviraston käytössä. Nykyisin lähimmät henkilöliikenteen rautatieasemat ovat Porissa ja Parkanossa. Jälkimmäiseen on yhteys kutsuliikenteen kyydissä.
Aikanaan rautatie palveli aluetta laajasti. Esimerkiksi tätini on kertonut kävelleensä 1940-luvulla Siikaisten puolelta Veneskoskelle ja nousseensa siitä Porin junaan.
Resiinaliikenne radalla onnistuu Wikipedian mukaan, mutta joku vuosi sitten olen kyllä nähnyt hylätyn resiinan lähellä Niinisaloa ranteenvahvuisen koivikon keskellä, joten kovin suurta vauhutia ei kannata pitää, jos raiteille lähtee.