Tervetuloa kauniiseen uukuniemeläiseen maalaismiljööseen.Tässä kätkö kohteessa sinun tukee antaa verinäyte, jolla tarkistetaan, että oletko karjalaista sukujuurta. Raati kuitenkin päätti yksimielisesti, että jo pelkän kätkön löytäminen ja nimen lokkaaminen vihkoon riittää testin läpäisyyn. Kohteessa voi olla jästejä, mulla ole huoletta, voit liikkua siellä heistä välittämättä ja helposti sulaudut joukkoon. Paikan omistajat tietävät kätkön ja voit vierailla siellä milloin tahansa, älä säikähdä turvakameroita, niistä ei tarvitse välittää, kun liikut oikealla asialla:). Mutta mennäänpä seuravaksi alueen historiaan.

Mikä ja missä on Uukuniemi?

Uukuniemi on paikka Suomen nykyisellä itärajalla Savonlinnan ja Sortavalan korkeudella, Pohjois- ja Etelä-Karjalan rajoilla. Uukuniemi tunnettiin pitäjänä ja kuntana satoja vuosia ja oli jossain muodossa olemassa itsenäisenä vuosina 1632 - 2004. Vuoden 2005 alusta Parikkala, Saari ja Uukuniemi yhdistyivät Parikkalan kunnaksi. Toisin kuin Saari, Uukuniemi ei ole koskaan aikaisemmin ole ollut hallinnollisesti Parikkalan alainen.

Uukuniemen kiilan muotoinen alue on perua sodankäynneistä alueella. Itäraja on peräisin Moskovan rauhasta 1940, jolloin 4/5 Uukuniemen maa-alasta jäi Neuvostoliitolle. Länsiraja on peräisin Uudenkaupungin rauhasta 1721, jolloin osa Uukuniemestä jäi Ruotsin puolelle ja Uukuniemeen 1700-luvulle saakka kuulunut Kesälahti erkani omaksi seurakunnakseen. Nykyään nämä alueet ovat osa itsenäistä kuntaa nimeltään Kitee. Uukuniemellä oli vuonna 1939 seuraavat kylät: Kumpu, Niukkala, Matri, Kirkonkylä (Uukuniemi), Kalattoma, Ännikänniemi, Härkälä, Rossinniemi (Rossiniemi), Ristlahti (Ristilahti), Sikopohja, Parikka, Mensuvaara ja Latvasyrjä.

Uukuniemi kuvataan vuonna 1932 ilmestyneessä Karjalan kirjassa seuraavasti:

U u k u n i e m i, Pyhäjärven ympärillä, Salpausselän molemmin puolin, Keski-Karjalan länsirajalla. Suuri kaksiosainen Pyhäjärvi (suuruus 273 km2), muita järviä eteläosassa; itärajalla Kiteenjoki. Pinta-ala 511,7 km2. Kyliä 15. As. (1930) 6200.

Uukuniemi mainitaan Kurkijoen suureen pitäjään kuuluvana kylänä; tuli Kurkijoen kappeliksi 1589. Stolbovan rauhan jälkeen perustettiin luteril. seurakunta omine pappeineen 1632. Vanhin luteril. kirkko Kesälahdessa; jo 1649 oma kirkko Uukuniemellä. Uudenkaupungin rauha jakoi pitäjän kahtia, niin että Kesälahden puoli jäi Ruotsille. Kirkko, puinen, rak. 1793, korj. 1853 ja 1909. Ensimm. kirkko rak. 1692, paloi 1694, seuraava rak. 1699. Kansakouluja (1928-29) 12; ensimmäinen, kirkonkylän kansakoulu, avattu v. 1880.