English summary:
The cache is not at the given coordinates. In order to find and log this cache, you need to complete "Ships on the streets: Laivoja Kalasataman kaduilla" (published 7/2023) and "Ships on the streets: Laivoja Sompasaaren kaduilla" (published 8/2025) Adventure Labs. QR-codes to the Labs are below. NOTE! The information from Sompasaari lab was updated 4.10.2025.
Sörnäisten satama
Sörnäisten satama oli Helsingin Sörnäisissä vuosina 1863–2008 toiminut satama. Se jäi pois käytöstä 24. marraskuuta 2008, jolloin sen toiminnot siirrettiin Vuosaaren satamaan. Sataman lakkauttamisen jälkeen alueelle on rakennettu Kalasataman asuinalue. Myöhemmin myös Sompasaaren ja Nihdin vanhat satama-alueet on rakennettu asuinalueiksi.
Alkuaikoinaan Sörnäisten satama toimi ennen kaikkea puutavaran vientisatamana. Satamana se oli toissijainen Eteläsatamaan nähden. Alueen vesi oli matalaa ja etäisyys keskustaan pitkä. Liikenne rajoittui kauttakulkuun, koska varastointi alueella oli vaikeaa. 1870- ja 1880-luvuilla oloja parannettiin muun muassa ruoppaustoimenpiteillä ja uusilla laitureilla. Sataman käyttöönotosta lähtien sinne johti Pasilasta Suomen ensimmäinen satamarata, joka alkujaan kulki nykyisen Teollisuuskadun vartta ja Junatietä pitkin. Rata mahdollisti suuret tavarakuljetukset sisämaasta.
Vuonna 1889 Sörnäisiin perustettiin myös öljysatama, jonka kautta kulki 80 % Suomen öljystä. Öljyn tuonti aiheutti kasvupaineita, ja sataman laajentamista suunniteltiin Mustikkamaalle. Paloturvallisuussyistä koko öljysatama siirrettiin kuitenkin vuonna 1938 Herttoniemen satamaan, jossa se toimi vuoteen 1992 asti. Lisäksi Laajasalon öljysatama rakennettiin Kruunuvuorenrantaan 1950-luvulla.
1950-luvulta lähtien satama-aluetta laajennettiin huomattavasti täyttämällä merialueita. Tällöin muun muassa Hanasaari, Sompasaari ja Nihti liitettiin mantereeseen. Sompasaaren nimeä alettiin joissakin yhteyksissä käyttää koko Sörnäisten satamasta, ja nimi esiintyi myös satamaan ohjaavissa tienviitoissa. Sompasaari toimi jonkin aikaa myös autolauttasatamana.
Sataman lakkauttamisen jälkeen osa alueesta muuttui väliaikaisesti joutomaaksi, johon perustettiin muun muassa Kalasataman konttiaukio, ulkoilmakahvila ja Sompasauna. Hiljalleen asuinrakentaminen eteni Kalasatamasta yhä etelämmäksi, ja viimeinen rakentamisesta vapaa alue Nihdissä suljettiin muulta toiminnalta kesällä 2021.
Kalasataman nimistö
Kalasatamaan on luotu paljon satamahistoriaan viittaavaa nimistöä. Pohjana on käytetty Sörnäisten satamasta säännöllisesti liikennöineiden Suomen Höyrylaiva Oy:n lastilauttojen nimiä. Katunimistössä esiintyvät Antares, Arcturus, Ariel, Capella, Juno, Leo ja Polaris viittaavat kaikki vanhoihin aluksiin. Korttelinimistö pohjautuu slangiasuisiin sataman ammattinimikkeisiin: Dirika (johtaja), Fiskari (kalastaja), Gosari (talonmies), Kippari (kapteeni), Duunari (työmies), Junkki (laivapoika), Prikkari (satamakirjuri), Stuuvari (ahtaaja), Stevari (vartija), Trokari (salakauppias) ja Täkkäri (kansimies).
Sompasaaren nimistö
Kuten Kalasatamaan, Sompasaareen rakentuneille kaduille on annettu paljon historiaan viittaavia nimiä. Saaren 1800-luvun alussa kaupungilta vuokrannut Gustaf Wilhelm Sundman omisti useita aluksia, jotka ovat periytyneet kortteleihin ja katujen nimiin: Flöitti Diana, Fregatti Dygden, Kaljaasi Aurora, Kaljaasi Fortuna, Priki Johanna ja Priki Venus. Loviseholminpuisto ja sitä reunustavat Loviseholminkuja ja -polku viittaavat Sundmanin puolisoon. Aallonhalkoja, Vinsentinaukio ja Vinsentinkatu taas pohjautuvat Topeliuksen Talvi-iltain tarinoita -novellikokoelman Vinsentti Aallonhalkojaan. Kokoelmassa on viittaus Sompasaareen ja saarella sijainneeseen näköalatorniin.
Lähde: Wikipedia